Tampere Biennale tarjoaa vaihtoehtoista taidetta rohkeille korville

Festivaalin teema Vapaat radikaalit viittaa ilmaisunvapauteen, joka taiteeseen parhaimmillaan kuuluu. Säveltäjän ja Dayjob-kollektiivin jäsenen Tim Pagen mukaan Tampere Biennale tarjoaa hyvän alustan monipuoliselle ilmaisulle. Dayjob-kollektiivin antiikin tarustosta nimensä ja tematiikkaa lainaava performanssi Persephone variations levittäytyy Tullintorin kauppakeskukseen. Esityksen loppuosa esitetään toisen kerroksen tyhjässä liikehuoneistossa.

− Kauppakeskus sopii meidän ideaamme todella hyvin, koska haluamme yhdistää syvällisiä inhimillisiä teemoja arkipäiväiseen ympäristöön, sanoo kollektiivin jäsen ja harpisti Salla Hakkola.

Tampere Biennale -festivaalin toiminnanjohtajan Minnakaisa Kuivalaisen mukaan festivaalilla näkyy tänä vuonna performatiivisuus ja esittävät taiteet. Esimerkiksi Dayjob-kollektiivin esityksessä käytetään instrumentteina niin linnunmunia kuin suurta harppua. Harppu tuo monien mieleen antiikin Kreikan, kun taas linnunmunat viittavaat usein hedelmällisyyteen ja syntymään.

− Käytämme täysin vapaasti eri taiteiden ilmaisumuotoja, Hakkola kertoo.

Hakkola haluaa jättää avoimeksi sen, miten katsoja ja kuulija kokee teoksen ja sen teemat. Hänen mukaansa sekä syvemmät tulkintatasot että esimerkiksi spontaani nauru ovat molemmat hyviä reaktioita esitykseen.

− Teos on ikään kuin partituuri, jota jokainen yleisön jäsen tulkitsee tavallaan, Page lisää.

Myös Minnakaisa Kuivalaisen mukaan nykymusiikkia voi kuunnella kuka vain kiinnostunut. Osaan festivaalin tapahtumista on vapaa pääsy. Kuivalaisen mukaan esimerkiksi Harmony of the Spheres -trion aamuimprovisaatiot torstaista lauantaihin Tampereen vanhassa kirkossa ovat matalan kynnyksen konsertteja.

Tampere Biennale järjestettiin ensimmäisen kerran jo vuonna 1986. Italiankielisen nimensä mukaisesti festivaali järjestetään joka toinen vuosi.

Aikuinen, älä ole huolissasi – nuoret lukevat enemmän kuin arvasitkaan

Äidinkielenopettaja Minna Keinänen ja kirjastonhoitaja, kirjavinkkaaja Matti Karjalainen muistuttavat, että kännykkää tuijottava nuori saattaa myös lukea ihan oikeaa kirjaa. Ääni- ja e-kirjojen lisäksi nuoret löytävät nettipalveluista romaaneja, joita ei ole julkaistu missään muussa muodossa.

Sekin on kuitenkin tosiasia, että osa nuorista vierastaa lukemista, mikä taas vaikuttaa esimerkiksi sanavaraston ja ilmaisutaidon kehittymiseen. Keinänen ja Karjalainen pyrkivät työssään johdattamaan myös nämä nuoret kirjallisuuden ilojen äärelle.

Pakkopalautukset pelottavat turvapaikanhakijoita: ”Jos meidät palautetaan Afganistaniin, unelmani ei koskaan toteudu”

Turvapaikanhakija Ghulam Hazrat on huolissaan pakkopalautuksista. Hän on tullut Helsingin Narinkkatorille mielenosoitukseen, jossa vastustetaan maahanmuuttoviraston päätöksiä. Hazrat tuli Suomeen lokakuussa 2015.

– Afganistan ei ole minulle turvallinen paikka. Jos joudun palaamaan sinne, minut ja perheeni tapetaan, Hazrat kertoo.

Vuonna 2016 Afganistanissa kuoli tai loukkaantui YK:n mukaan 11 418 ihmistä. Talibanin ja muiden maan hallitusta vastustavien joukkojen lisäksi turvallisuutta on heikentänyt Isis-terroristijärjestön asettuminen maahan. Maahanmuuttovirasto Migrin tilannekatsauksessa joulukuulta 2017 kerrotaan väkivallan tason olevan äärimmäisen korkealla entistä useammalla alueella.

Mielenosoittajat vastustavat palautuksia Afganistanin pääkaupunkiin Kabuliin, jonne on tehty useita terrori-iskuja lähiaikoina.

Epävakaasta tilanteesta huolimatta Suomi palauttaa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita ihmisiä Afganistaniin. Ruotsin poliisi on toistaiseksi lopettanut palautukset Afganistaniin. Suomessa palautuksia on perusteltu sillä, että koko Afganistan ei ole sodassa.

Hazrat ei ole saanut turvapaikkaa, mutta hän näkee tulevaisuutensa Suomessa.

– Haluan jatkaa elämääni ja opintojani täällä. Aion opiskella oikeustiedettä. Suomi on todella hyvä paikka asua, koska täällä ihmiset kunnioittavat ihmisoikeuksia ja lakia.

Ghulam Hazrat pelkää joutuvansa palaamaan Afganistaniin, missä hänen henkensä on uhattu.
Pakkasesta huolimatta Narinkkatorille kerääntyi runsaasti ihmisiä osoittamaan tukea turvapaikanhakijoille.

Napit vastakkain torilla

FAKTA

Turvapaikkapäätökset Suomessa

  • Vuonna 2017 turvapaikkaa haki 5059 henkilöä.
  • Maahanmuuttovirasto käsitteli viime vuonna 9418 turvapaikkahakemusta, joiden joukossa oli myös edellisten vuosien hakemuksia. Kielteisen päätöksen sai 42,4 prosenttia hakemuksista.
  • Kielteisen turvapaikkapäätöksen yhteydessä tehdään käännytyspäätös. Yleensä hakijalle annetaan 30 päivää aikaa poistua maasta vapaaehtoisesti. Jos kielteisen päätöksen saanut ei poistu, poliisi tekee käännytyksen.
  • Kielteisestä päätöksestä voi valittaa hallinto-oikeuteen ja korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeudet käsittelivät viime vuoden aikana noin 7540 valitusta turvapaikkapäätöksistä.

Mielenosoituksessa eri järjestöjen edustajat ja poliittiset vaikuttajat pitävät puheita. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty kerää torilla allekirjoituksia sisäministeri Kai Mykkäselle osoitettuun vetoomukseen, jossa vaaditaan palautusten keskeyttämistä.

Torin toiselta laidalta alkaa kuulua meteliä. Suomi ensin -kansanliike on päättänyt esittää vastalauseitaan turvapaikanhakijoiden mielenosoitukselle.

Kahden mielenosoituksen äänet sekoittuvat keskenään. Poliisit pysäköivät autonsa muuriksi mielenosoitusten väliin. Välillä ihmiset käyvät huutelemassa ja ilveilemässä toiselle puolelle, mutta mitään varsinaista yhteenottoa ei tapahdu. Don’t send Afghans back -mielenosoituksen järjestäjät pyytävät poliisia lavalle.

– Miksi poliisi on sallinut kahdet kaiuttimet samalle torille, vaikka me varasimme tämän paikan ensin?

Tilannetta valvovat poliisit eivät reagoi kutsuun, vaan jatkavat torin laidalla seisoskelua.

– Olemme täällä vain valvomassa ja neuvottelemassa. Emme anna lausuntoja. Tämä on tilannejohtajan linjaus, poliisit kertovat.

Lastenvaunuihin kiinnitetty kyltti kerää ohikulkijoiden katseet.
Afganistaniin palautetut ihmiset joutuvat elämään jatkuvassa pelossa.

Lain mukaan mielenosoituksista on ilmoitettava poliisille. Jos samassa paikassa ilmoitetaan järjestettävän samanaikaisesti useita kokouksia eikä niiden järjestäminen yhtä aikaa ole mahdollista, ensimmäisenä ilmoituksen tehnyt järjestäjä on etusijalla.

Narinkkatorin mielenosoitus on osa yleiseurooppalaista mielenosoitusviikonloppua. Stand up for Afghans -kampanjan tapahtumia järjestettiin viikonlopun aikana 49 ympäri Eurooppaa. Suomessa mielenosoituksia oli Helsingin lisäksi Kuopiossa, Jyväskylässä ja Lahdessa.

Poliisi valvoo Suomi ensin -liikkeen vastamielenosoitusta.
Mielenosoittajat haluavat muistuttaa, että kukaan ei jätä kotiaan mitättömistä syistä.

Suomessa voi toteuttaa unelmiaan

Samalla kun Suomi ensin -liikkeen väki huutelee rasistisia vastalauseitaan, lavalle nousee nuori tyttö.

– Olen kyllästynyt katsomaan uutisia Afganistanista, missä ihmisiä tapetaan koko ajan. Itken joka yö, 13-vuotias Zahra Azimi huutaa mikrofoniin.

Puheen jälkeen ihmiset halaavat Azimia ja kiittävät häntä rohkeudesta. Azimin perhe on saanut kaksi kielteistä turvapaikkapäätöstä ja tyttö on erittäin huolissaan siitä, että perhe joutuisi palaamaan Afganistaniin. Azimi on asunut Suomessa kaksi vuotta ja neljä kuukautta.

– Unelmani on lapsesta saakka ollut, että minusta tulisi hammaslääkäri. Jos meidät palautetaan Afganistaniin, unelmani ei koskaan toteudu.

Hetken kuluttua Azimi marssii ystäviensä kanssa keskelle toria vastustamaan Suomi ensin -porukan rasistista huutelua.

Kylteissä näkyvät punaiset leijat ovat Stand up for Afghans -kampanjan tunnus.
Viime vuonna lähes 800 afgaania sai kielteisen päätöksen turvapaikkahakemukseen.

Laura Körkön kolumni: Hei nuori! Valitse väärin ja kärsi siitä loppuelämäsi 

Ystäväni tuskailee korkeakoulujen yhteishaun kanssa. Hakisiko vain yhtä koulupaikkaa, vai pelaisiko varman päälle hakemalla useampaan koulutukseen? Hänellä on takanaan välivuosia, koska selkeää ykkösvaihtoehtoa ei ole ollut.

Muutama vuosi sitten olisin kannustanut häntä hakemaan mihin vain, kunhan saa jonkin koulupaikan. Nyt asia on toisin. Oman kokemukseni perusteella sanoinkin: hae ainoastaan sinne, minne oikeasti haluat. Muuten saatat kärsiä siitä loppuelämäsi, kiitos haku-uudistusten.

Paine jatko-opintojen valinnoista siirtyy paljon aikaisemmaksi lukion alkuun ja pahimmillaan yläasteelle. Syynä on, että suurin osa koulupaikoista täytetään ylioppilastutkinnon perusteella valituilla opiskelijoilla. Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan vuonna 2020 todistusväylä on pääasiallinen reitti opiskelupaikkoihin. Jo tämän vuoden haussa otetaan huomioon uusi valintatapa.

Vielä kinkkisemmäksi hakemisen tekee vuonna 2016 käyttöön otetut ensikertalaiskiintiöt. Niiden vuoksi usein yli puolet koulutuksien aloituspaikoista varataan ensikertalaisille. Mahdollisuudet alan vaihtoon tulevaisuudessa ovat siis yksinkertaisesti surkeat. Ei ahdistavaa, eihän?

Olen itse hyvä esimerkki väärin valinneesta opiskelijasta. Lukiossa olin hukassa, enkä tiennyt mitä haluan tehdä. Yliopistoon hain suurin odotuksin ja pääsinkin sisään. Vuoden jälkeen huomasin, että väärin meni. Alan opiskelu ei motivoinut eikä liioin koulutuksella aukenevat työpaikat – koko tulevaisuus ahdisti.

Monta vuotta yritin vaihtaa alaa. Lopulta se onnistui, vaikka olin valinnut ensimmäisen paikan väärin enkä kuulunut ensikertalaiskiintiöön. Monella ei kuitenkaan ole tällaista tuuria.

En tiedä ymmärretäänkö, että pääsykoeuudistus ahdistaa. Niin nuoria kuin alanvaihtajiakin. Jos ollaan rehellisiä, voiko kukaan kuvitella viisitoistakesäisen osaavan päättää mitä haluaa loppuelämältään? Ihmisen aivotkin kehittyvät vielä 30-vuotiaaksi asti. Miksi urahaaveemme eivät kehittyisi ja muuttuisi?

Kehottaisin hakuprosessien uudistajia miettimään tehtyjä muutoksia. Onko oikein, että yhä nuoremmat joutuvat tekemään isoja valintoja koulutuksen suhteen, kun samaan aikaan tulevaisuuden mahdollisuudet muuttaa mieltä heikennetään?

Tämän hetken vinkkini nuorelle on, että hae vain sinne, minne oikeasti haluat. Jos oma valinta ei ole varma, kannattaa hakemista lykätä. Siten ei tarvitse myöhemmin kärsiä.

Pispala innoittaa lauluntekijöitä

Pispalanharjun mäkisissä maisemissa viihtyy muusikko jos toinenkin. Konkarit ja musiikin uudet tekijät elävät lähekkäin ja luovat Pispalaan yhteisöllisen ilmapiirin. Kolmisen vuotta alueen asukkaana viihtynyt laulaja-lauluntekijä Suvi Karjula kokee, että Pispalassa hän saa olla vapaasti juuri sellainen muusikko kuin on.

– Täällä musiikin tekeminen ymmärretään oikeaksi työksi, eikä mitään musiikin tyyliä vieroksuta. En tiedä, johtuiko se elämässäni tapahtuneista asioista vai asuinpaikan vaihtumisesta, mutta Pispalassa jokin korkki lähti laulujeni tieltä.

Lauluntekijä ja Pispalan musiikkiyhdistyksen puheenjohtaja Ari ”Selkä” Pulkkinen muutti harjulle Hämeenlinnasta jo 28 vuotta sitten, joten hän tuntee pispalalaisen musiikkielämän paremmin kuin hyvin.

– Underground-musiikki on täällä kenties kaikkein voimakkainta, koska meillä on tuo Vastavirta-klubi. Lisäksi klubi-illoissa ja jameissa ääneen pääsevät usein nuoret bändit, joiden olisi muuten vaikeaa löytää keikkamahdollisuuksia.

Tampereen yliopiston toimittajaopiskelijoiden podcast-sarja Tampereen kulmilla ja kortteleissa vierailee tamperelaisissa kaupunginosissa.

Tampereen yliopisto

Käyntiosoite:
Kalevantie 4
33100 Tampere

Postiosoite:
Harjoitustoimitus
33014 Tampereen yliopisto