Miesroolia ja tasa-arvoa juhlitaan sunnuntaina – miestenpäivästä tietää vain harva

FAKTA

KANSAINVÄLINEN MIESTENPÄIVÄ

  • Miestenpäivä on lähtöisin Trinidad-Tobagosta, Karibianmeren saarivaltiosta.
  • Sitä vietetään ympäri maailman monissa järjestöissä, mukaan lukien YK.
  • Päivän perustaja Jerome Teelucksingh halusi isänpäivän rinnalle oman päivän pojille ja niille miehille, jotka eivät ole isiä.
  • Kansainvälisenä miestenpäivänä korostetaan mieheyden positiivisia puolia vastapainoksi negatiivisille mieskuville.

Sunnuntaina 19. marraskuuta vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Suurimmalle osalle suomalaisista maaliskuinen naistenpäivä on tuttu, mutta marraskuinen miestenpäivä huomattavasti vieraampi. Päivää ei ole Suomessa merkitty kalenteriin, mutta miehiä ja miesroolia on kuitenkin juhlistettu vuodesta 1999 lähtien.

Miestenpäivän juhlinnassa keskitytään tapahtuman Facebook-sivujen mukaan edistämään miesten ja poikien terveyttä, parantamaan sukupuolten välisiä suhteita, edistämään tasa-arvoa ja korostamaan myönteisiä miesroolimalleja.

Miestenpäivällä on vuosittain vaihtuva teema. Tänä vuonna se on ”Juhlitaan miehiä ja poikia”. Aikaisempina vuosina päivät ovat keskittyneet esimerkiksi miesten korkeisiin itsemurhalukuihin ja positiivisiin miesroolimalleihin.

Kansainvälisen miestenpäivän tarkoituksena ei ole kilpailla naistenpäivän kanssa, vaan tuoda esiin miesten näkökulmaa. Päivä muistuttaa, että miehetkin kohtaavat epätasa-arvoa. Tarkoituksena on kuitenkin keskittyä positiivisiin asioihin, kuten miesten panokseen perheissä, parisuhteissa ja lasten hoidossa.

Gallup

1) Tiesitkö, että kansainvälistä miestenpäivää vietetään 19. marraskuuta?
2) Mitä mieltä olet miestenpäivästä? Onko sen juhliminen mielestäsi tärkeää?

Mika Kleemola
1) Tiesin päivästä.
2) Hyvä, että miestenpäivä on olemassa. Kaikki miehet eivät ole isiä, joten hyvä, että heilläkin on oma päivä. Miestenpäivä myös lisää yleistä tietoutta ja parantaa myönteistä kuvaa miesroolista.

Pasi Backlund
1) Tiesin Miesten viikosta, mutta tällaisesta päivästä en.
2) Miestenpäivä ja sen juhliminen on tärkeää.

Markku Peltola
1) Kyllä tiesin.
2) Miestenpäivää on ehdottomasti tärkeä viettää. Se tukee miehenä olemista ja miehisyyttä.

Puukerrostalot ihastuttavat asukkaita – Suomeen suunnitteilla tuhansia uusia asuntoja

Helsingin Pukinmäen puukerrostalot erottuvat kivitalojen täyttämästä ympäristöstä. Rappukäytävän raikas laudan tuoksu tuo mieleen vastahakatut polttopuut. Talon asukkaat Anni Rautanen ja Jirka Burman ovat mielissään puun hajusta.

– Se on viehättävä. Kun palaa kotiin pitkän ajan jälkeen, tuoksu tuntuu aina mukavalta, Rautanen kertoo.

Rautanen ja Burman muuttivat uuteen taloon kaksi vuotta sitten. Pariskunta tiesi, että kyseessä oli puusta rakennettu kerrostalo, mutta asunnon valintaan vaikuttivat materiaalia enemmän hyvä sijainti ja kulkuyhteydet.

Rakennusopin professori Markku Karjalainen Tampereen teknillisestä yliopistosta kertoo, että puukerrostaloasukkaille tehdyssä asukastutkimuksessa korostuivat erilaiset pehmeät arvot. Karjalaisen mukaan asukkaat kuvailevat puukerrostaloja kodikkaiksi ja lämminhenkisiksi.

– Puuta halutaan yhä enemmän näkyväksi materiaaliksi lattioihin ja seiniin. Ei asukasta kiinnosta se, mitä rakenteiden sisällä on.

Äänieristys ja paloturvallisuus huipputasoa

Ennen Pukinmäkeen muuttoa Anni Rautanen asui vanhassa betonirakenteisessa opiskelija-asunnossa. Erityisesti äänieristyksessä puukerrostalo on osoittautunut erinomaiseksi verrattuna aiempaan asuntoon. Massiivipuulevyistä rakennetussa talossa on pehmeä akustiikka.

– Vanhassa kämpässäni tiesin suunnilleen koko ajan, missä naapurit liikkuivat ja koska he kävivät vessassa. Nyt yläkerrasta saattaa kuulua pientä töminää, mutta ei sen suurempaa. Täällä uskallan itsekin kuunnella musiikkia.

Keskustelu paloturvallisuudesta on leimannut puukerrostalojen kehitystä. Nykyisten paloturvallisuusmääräysten mukaan yli kaksikerroksisten talojen pitää kestää paloa tunnin. Sekä betoni- että puukerrostalo saadaan rakennettua tavoitteiden mukaiseksi, mutta ratkaisut ovat erilaisia.

– Puukerrostalot ovat oikeastaan paloturvallisempia kuin vastaavat betonitalot, koska asunnot pitää lisäksi varustaa sprinklausjärjestelmällä, Markku Karjalainen sanoo.

Paloturvallisuusmääräyksien vuoksi Suomeen sai vuoteen 1997 saakka rakentaa vain kaksikerroksisia puukerrostaloja. Nykyään puutalot voivat kohota kahdeksankerroksisiksi.

Puu edelleen marginaalissa

Pukinmäen kerrostalo valmistui vuonna 2015.

Tällä hetkellä Suomessa on noin 1500 puukerrostaloasuntoa ja suunnitteilla on 6000 lisää. Vaikka rakentaminen on hiljalleen lisääntynyt, puun osuus kaikesta kerrostalorakentamisesta on edelleen hyvin pieni. Suomessa rakennetaan keskimäärin 15 000 kerrostaloasuntoa vuodessa.

Karjalaisen mukaan Suomessa ei ole pitkää puukerrostalorakentamisen perinnettä, minkä vuoksi suunnitteluratkaisut eivät ole vielä hioutuneet. Lisäksi Suomessa on liian vähän osaajia.

– Jos saisimme lisää puukerrostalojen rakennuttajia ja esimerkiksi kunnat lähtisivät enemmän mukaan bisnekseen, puun markkinaosuutta kaikesta kerrostalorakentamisesta voitaisiin tulevaisuudessa kasvattaa kymmeneen prosenttiin.

Karjalaisen mukaan muutokset ovat hitaita rakennusalalla. Suomessa on viimeisimmät 60 vuotta tehty kerrostalot betonista.

Uusiutuva ja ekologinen rakennusmateriaali

Ilmastonmuutos siivittää puukerrostalojen määrän kasvua. Ympäristöministeriö pyrkii puurakentamisen toimintaohjelman kautta lisäämään puun käyttöä rakentamisessa ja vaikuttamaan siten rakennusalan ympäristövaikutuksiin.

– Puu säilyttää varastoimansa hiilidioksidin, minkä vuoksi puurakennukset ovat hyviä hiilivarastoja, ympäristöministeriön kanssa työskennellyt Karjalainen kertoo.

Myös monille asukkaille asunnon ekologisuus on tärkeä arvo, mutta useimmille hinta tulee tärkeysjärjestyksessä ennen ekologisuutta.

– Rakennusliikkeiden mukaan asukkaat eivät ole valmiita maksamaan lisää puukerrostalojen hyvistä ominaisuuksista. Rakennusalalla ajatellaan, että puukerrostaloja rakennettaisiin enemmän, jos ne tulisivat halvemmaksi kuin muut talot, Karjalainen sanoo.

Anni Rautanen ja Jirka Burman toivoisivat, että puurakentaminen lisääntyisi tulevaisuudessa. Pariskunta on viihtynyt kodissaan niin hyvin, ettei aio muuttaa muualle, vaikka ensi vuonna syntyvän perheenlisäyksen takia isompi asunto voisi olla helpompi.

– Tästä on tullut koti. Sopeutuisimme kivi- tai betonitaloon varmasti myös, mutta tässä asunnossa on kaikki niin kohdallaan, ettemme halua muuttaa, Rautanen sanoo.

Isoveli on aina valmis auttamaan – Kölvi tarjoaa maahanmuuttajapojille mielekästä tekemistä

Tamperelainen Arshell Grace Elonga toimii isoveljenä Kölvissä. Kölvin isoveljet ovat pidempään Suomessa asuneita maahanmuuttajapoikia, jotka auttavat juuri maahan saapuneita nuoria sopeutumaan. Elonga saapui Suomeen vuonna 2007. Hän on kotoisin Kongosta.

– Luulimme aluksi, että Suomessa puhutaan englantia, Elonga kertoo.

Parasta isoveljenä toimimisessa on Elongan mielestä se, että pääsee auttamaan. Yhdessä tehdään läksyjä, pelataan pelejä ja pidetään hauskaa. Toisinaan vain juodaan kahvia ja vietetään aikaa.

– Haluan antaa nuorille takaisin sen avun, jota itsekin sain aikanaan, Elonga sanoo.

 

Härmälään mahtuu nostalgiaa ja nykyaikaa – asuinalueen mullistus herättää tunteita

Keskiviikkoiltana Pub Vieterissä on hiljaista. Baaritiskillä istuu kolme miestä. Vanhempi mies osoittaa aitoja hirsiseiniä ja kertoo, että puutalo on rakennettu 1930-luvulla.

Vuosien varrella baarin nimi ja omistaja ovat vaihtuneet useasti, mutta miehen mukaan kiinteistössä on ollut ravintolatoimintaa ainakin vuodesta 1966, jolloin hän kävi siellä ensimmäistä kertaa. Vanhassa lentokonetehtaassa aikoinaan työskennellyt herra on nähnyt Härmälän muutoksen.

Erityisen huolissaan hän on ”kaikennäköisistä hulipumpeleista ja huumehörhöistä”, joita on alkanut näkymään Härmälän kaduilla 2000-luvulla. Kaupungin suunnitelma Härmälän leirintäalueen muuttamisesta asuinalueeksi saa miehen kiroilemaan kiivaasti.

– Perkele, jos ne tuon meidän metsän kaataa.

Toni näyttää kuvan itsestään pukeutuneena Vieterin Halloween-bileisiin. Vieressä istuu Antti.

Leirintäalue on merkitty asuin- ja virkistysalueeksi Tampereen kantakaupungin vuoteen 2040 asti ylettyvässä yleiskaavassa. Baaritiskin toisessa päässä istuvat Toni ja Antti ovat vanhemman miehen kanssa samaa mieltä leirintäalueesta. Teollisuusalueen korvaaminen kerrostaloilla on heidän mielestään ymmärrettävää, mutta luonnon katoaminen Härmälästä pelottaa.

– Harmittaa tosi paljon, että legendaarinen leirintäalue ollaan vetämässä sileäksi, jotta siihen saadaan rikkaille ihmisille kiinteistöjä, Antti puuskahtaa.

 

Kaikki alkoi Satamawoudista

Pyhäjärven rannalla sijaitseva uusi Härmälänrannan asuinalue on entistä teollisuusaluetta. Valtion lentokonetehdas siirtyi Helsingistä Tampereelle 1930-luvulla, mistä muistuttaa lasivitriinissä oleva vanha Viima-lentokone Sisunaukiolla.

Tällä vuosituhannella teollisuusrakennukset ovat saaneet väistyä uuden asuinalueen tieltä. Valmistuessaan asuinalue tarjoaa kodin noin 4 500 asukkaalle. Alueen ensimmäinen kerrostalo, Härmälänrannan Satamawouti, valmistui kymmenisen vuotta sitten. Sen jälkeen uusia asuinrakennuksia on noussut parikymmentä, ja lisää rakennetaan.

Rakennustyömaat hallitsevat Härmälänrannan maisemaa.

Nuolialantien toisella puolella sijaitsee vanhempaa Härmälää. Tarmonkadusta itään päin maisema muodostuu vanhoista muutaman kerroksen kerrostaloista. Koulun ja kirjaston suuri ruskeatiilinen rakennus erottuu puutalovaltaisesta alueesta.

Koulun lähellä on R-kioski, jonka vieressä sijaitsee pieni Lentäjänpuisto eli tutummin Ropellipuisto. Puiston penkillä istuu usein laitapuolenkulkijoita, jotka muistuttavat Härmälän värikkäästä menneisyydestä.

Verstas kokoaa uuden puolen asukkaita yhteen

Valkoisen pienehkön rakennuksen vieressä taivaalle kurkottaa punatiilinen piippu. Härmälänrannan Verstaassa käsityönäyttelyään pitävän Sisko Knuuttilan mukaan kunnostettu piippu on kuulunut vanhan lentokonetehtaan lämpövoimalaan.

Vasemmalla olevan Sisko Knuuttilan käsityöt ovat luonnonväreillä värjättyjä.

Korkeakattoinen yksihuoneinen näyttelytila on toiminut ennen vanhaan työmiesten taukotupana. Nykyään tilassa järjestetään näyttelyiden lisäksi Härmälänrannan asukasyhdistyksen tilaisuuksia kokouksista pikkujouluihin. Seinällä roikkuu Knuuttilan tekemä yli 200 euron villapaita, joka on varattu ostajalle.

Satamawoudissa asuva Knuuttila pitää asuinalueella vallitsevasta välittömyydestä ja yhteishengestä. Täällä ihmiset tervehtivät toisiaan. Hän itse järjesti aikoinaan tutustumiskahvittelut naapureilleen. Uusi asuinalue on houkuttanut asukkaita läheltä ja toisista kaupungeista.

– Jotkut ovat myyneet puutalonsa vanhan Härmälän puolelta ja muuttaneet tänne, Knuuttila sanoo.

Pyhäjärven rannalla olevia kerrostaloja ei ole rakennettu vieri viereen, kuten muualla Härmälänrannassa.

”Härmälässä viehättää kaikki”

Kahdeksan vuotta Härmälässä asunut Petri kertoo, että Pub Vieterissä käy vain ”vanhan puolen väkeä”. Toni ja Antti muistelevat, että vielä muutama vuosi sitten baarissa kävi kaikennäköistä porukkaa. Nykyään asiakaskunta on suppeampi, mutta kaikki ovat tervetulleita. Baarissa ei ole enää tappeluita juuri näkynyt ja kaverusten mukaan pahin, mitä voi tapahtua, on se, että joku tulee juttelemaan mukavia.

– Vieteri on vaarallinen kapakka, koska tähän olohuonemaisuuteen tykästyy, Toni toteaa.

Vieterissä on karaokeilta viikonloppuisin. Vakiasiakas voi laulaa myös keskiviikkona.

Baarissa iltaansa viettävistä miehistä suurin osa on asunut Härmälässä jo vuosia, eikä kaipuuta muualle ole. Mustatakkinen Roni on syntyjään härmäläläinen. Hänen mielestään uusi asuinalue koskettaa vanhan puolen asukkaita vain liikenteen ruuhkautuessa.

Petrin mukaan Nuolialantie tulee yhä enemmän jakamaan Härmälää, koska asunnot ovat paljon kalliimpia Härmälänrannassa. Vanhempi mies on samaa mieltä ja toteaa, etteivät ”hulipumpelit” norkoile rannassa, koska poliisi häätäisi heidät heti pois.

Hieman ennen iltakymmentä sisään astuu nuorempaa väkeä. Pöydät alkavat pikkuhiljaa täyttyä, mutta ruuhkaa ei keskiviikkoiltana ole. Viereiseen pöytään istuneet nuoret miehet kertovat, että viikonloppuisin baari on täynnä. Hekin ovat asuneet Härmälässä pitkään. Lähtiessämme toinen miehistä huutaa hyvästit.

– Härmälä on helmee!

Annemari Rantalan uutisanalyysi: Me too -kampanja paljasti teatterialan ahdistelukulttuurin

Tasan kuukausi sitten näyttelijä Alyssa Milano jätti Twitteriinsä viestin. Hän kannusti naisia kertomaan heidän kokemastaan seksuaalisesta ahdistelusta me too -aihetunnisteella. Twiitti aiheutti maailmanlaajuisen kohun. Ihmisten jakamat ahdistelukokemukset olivat suurimmaksi osaksi henkilökohtaisia. Huomiota kiinnitettiin erityisesti teatterimaailmaan.

Alun perin kampanjan idea lähti liikkeelle Hollywoodista. Tuottaja Harvey Weinsteinia syytettiin lokakuussa näyttelijöiden seksuaalisesta häirinnästä, mikä johti hänen erottamiseensa Yhdysvaltain elokuva-akatemiasta.

Suomen tasolle elokuva-alalla tapahtuva häirintä konkretisoitui, kun näyttelijä Paula Vesala otti osaa kampanjaan. Vesala kertoi, että Amerikan teatteriopinnoissa voi pyytää turvahenkilön paikalle kuvauksiin. Näin ehkäistään mahdollisuuksia seksuaaliseen häirintään. Suomessa samanlaista systeemiä ei ole. Suomen Näyttelijäliiton ja STT:n kyselyssä yli kaksi kolmasosaa vastaajista on kokenut ahdistelua työajallaan.

Ahdisteluun kiinnitetään enemmän huomiota

Seksuaalinen ahdistelu teatterialalla ei vaikuta olevan uusi ilmiö, mutta me too -kampanjan seurauksena aihetta on ruvettu käsittelemään laajemmin. Entistä paikallisemmaksi asian tekee Helsingin Kallion ilmaisutaidon lukiosta noussut kohu, joka syntyi, kun koulun opiskelijat kertoivat teatterityön opettajan ahdistelleen heitä. Opettaja on työskennellyt aiemmin myös Tampereen yliopistossa.

Opiskelijoiden kokemusten mukaan häirintä on alkanut 2000-luvun alussa ja jatkunut nykypäiviin asti. Opettaja on myöntänyt olleensa mukana heidän kuvailemissaan raiskausharjoituksissa. Asian julkituomiseen luultavimmin vaikuttaa se, että ahdistelusta tuli rangaistava teko vuonna 2014. Laki ottaa huomioon kaiken koskettelun, joka ylittää henkilön itsemääräämisoikeuden.

Ohjaaja ja tuottaja Heidi Lindén kertoi Helsingin Sanomien haastattelussa elokuva-alalla tapahtuvan seksuaalisen häirinnän laajuudesta. Lindénin keräämien kokemusten mukaan elokuvaohjaajat kiristävät naisnäyttelijöitä usein sillä, että seksuaalisesta kanssakäymisestä kieltäytyminen vähentäisi heidän mahdollisuuksiaan edetä urallaan. Niin Kallion lukion opiskelijoiden kuin Lindéninkin haastattelemien näyttelijöiden kokemuksista voi päätellä, että uhkauksia esittäneiden henkilöiden määrä ei ole silti kovin suuri. Samoilla naamoilla riittää useita uhreja.

Raiskausharjoitukset eivät kuulu teatterikouluun

Teatterikorkeakoulun professori Elina Knihtilä tyrmää täysin Kallion lukiossa toteutuneet opetustavat. Hän kertoo Ylelle, ettei ohjaaja saa koskea lainkaan oppilaaseensa eikä työn kehollisuus oikeuta vallan väärinkäyttöön. Kallion lukiossa annettu ilmaisutaidon opetus on siis ollut epäammattimaista.

Tampereen yliopiston teatterityön professori Pauliina Hulkko on samaa mieltä asiasta Knihtilän kanssa Ylen haastattelussa. Hulkko korostaa, ettei häirintää ole esiintynyt näyttelijätyön opetuksessa viimeiseen kolmeen vuoteen. Menneisyydessä sitä voi olla, mutta nykyisin toimitaan eri tavalla.

Kallion ilmaisutaidon lukion aiheuttama kohu on pieni osa kokonaisuutta, jossa ollaan lähdetty liikkeelle Hollywoodista ja tultu etsimään epäkohtia pieneen Suomeen. Kohu on osoittanut, että me too -kampanja on rohkaissut naisia puhumaan ikävistä kokemuksistaan.

Metson tilat avartuivat – pian kirjoista voi nauttia myös sunnuntaisin

Tampereen pääkirjasto Metson kaksivuotinen remontti on saatu päätökseen. Uudistukset toivat mukanaan esimerkiksi uusia opiskelu- ja työtiloja. Lehtilukusali siirtyi kokonaan pääkirjastoon.

Vuodenvaihteessa kirjasto aikoo laajentaa aukioloaikojaan. Metso tulee olemaan auki myös sunnuntaisin.

Metson avajaisia juhlitaan erilaisten tapahtumien muodossa. Ensimmäisellä juhlaviikolla tapahtumia on ympäri Tampereen kaupunkia lähikirjastoissa. Tämän viikon keskiviikkona järjestettiin muun muassa Metso Talk -keskustelusarjan ensimmäinen osa. Jälkimmäisellä viikolla juhlat keskittyvät pääkirjastoon.

Juhlaviikko huipentuu uuden Metson avajaisiin sunnuntaina 26. marraskuuta.

Tampereen yliopisto

Käyntiosoite:
Kalevantie 4
33100 Tampere

Postiosoite:
Harjoitustoimitus
33014 Tampereen yliopisto