Kangaskassi ei ole aina ekoteko – ympäristön kannalta paras vaihtoehto on vaihtaa kierrätysmuovikassiin

Monet suomalaiset kauppaketjut ovat sitoutuneet vähentämään myymiensä muovikassien määrää. Kuluttajat haluavat tehdä ympäristötietoisia valintoja ostoskassia valitessaan, mutta muovikassin hylkääminen ei välttämättä ole paras vaihtoehto.

Stockmannin läpi kaikuu kuulutus, jonka mukaan jokaisen ostamatta jääneen muovikassin hinnasta osa lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen. Olen juuri valinnut itselleni uuden syyshuivin, ja kävelen kassalle. Muovikassi jää ostamatta.

En ole ainoa, johon kampanja on vaikuttanut. Stockmannin nettisivujen mukaan 11 päivän aikana jo noin 100 000 ihmistä on jättänyt muovikassin kauppaan.

Suomalaiset kauppaketjut ovat viimeisen vuoden aikana vähentäneet myymiensä muovikassien määrää. Taustalla on EU:n pakkausjätedirektiivi, jonka tarkoituksena on laskea muovikassien kulutusta. Tavoitteena on, että vuoteen 2025 mennessä yksi henkilö käyttäisi vain 40 muovikassia vuodessa.

Tällä hetkellä Suomessa kulutetaan vuodessa keskimäärin 55 muovikassia per henkilö, kun taas esimerkiksi Keski-Euroopassa määrä on 198.

Kierrätyskassi nousee voittajaksi

Moni kuluttaja on vähentänyt omaa muovikassien käyttöään ja siirtynyt kestävämpiin kassivaihtoehtoihin. Ympäristötietoisen kannattaa kuitenkin olla tarkkana, sillä ekologisimman kassimallin valitseminen ei ole itsestään selvää.

Kangaskassia on käytettävä jopa 251 kertaa, jotta sen ympäristöhaitat jäisivät yhtä mataliksi kuin kierrätysmuovikassin.

Suomen ympäristökeskuksen toteuttamassa Optikassi-tutkimuksessa vertailtiin muovi-, kierrätysmuovikassien sekä paperi-, biojäte- ja kangaskassien ympäristövaikutuksia. Yllättäen vähiten hiilidioksidipäästöjä tuottaa kierrätysmuovikassi, kun taas elinkaarensa aikana saastuttavin vaihtoehto on kangaskassi.

Biojätepussit kuluttavat toiseksi runsaimmin luonnonvaroja. Tavallisen muovikassin ja paperikassin elinkaaren aikana syntyvien päästöjen välillä ei ole merkittävää eroa.

– Monelle kuluttajalle saattaa olla uutta tietoa, että kestokassit, biohajoavat kassit ja paperikassit eivät oikeastaan ole muovikasseja ympäristöystävällisempiä. Kangaskassiakin pitää käyttää yllättävän monta kertaa, jotta saavutetaan samat ympäristövaikutukset [kuin tavallisella muovikassilla], kommentoi Laura Alisalo, joustomuovivalmistaja Amerplastin markkinointi- ja viestintäpäällikkö.

Kangaskassia on käytettävä jopa 251 kertaa, jotta sen ympäristöhaitat jäisivät yhtä mataliksi kuin kierrätysmuovikassin. Jos kotiin ostetaan lisäksi rullallinen muovipusseja roskien keruuta varten, ei kangaskassin käytöstä ole välttämättä lainkaan hyötyä ympäristölle.

Muovikassien ympäristövaikutukset riippuvat paljolti siitä, miten kasseja hyödynnetään käytön jälkeen.

Laura Alisalo

Muovin käyttöä hyvällä omatunnolla?

Muovikassien ympäristövaikutuksiin liitetään paljon ennakkoluuloja, jotka eivät aina pidä paikkaansa.

– Muovikassien ympäristövaikutukset riippuvat paljolti siitä, miten kasseja hyödynnetään käytön jälkeen, Alisalo kertoo.

Suomessa muovikasseja käytetään niiden kestävyyden vuoksi useita kertoja, ja ne ovat roskapusseina olennainen osa jätehuoltoa. Tämä laskee niiden tuottamaa ympäristökuormitusta.

Tavallisen muovikassin valmistamiseen käytetään enimmäkseen niin kutsuttua neitseellistä eli ensi kertaa luonnosta käyttöönotettua öljypohjaista ainesta, mutta kierrätetyn materiaalin osuus on kasvussa.

– Pitkään kierrossa pysyvä materiaali vähentää tarvetta uusien neitseellisten luonnonvarojen käyttöönottoon, jota meidän pitäisi ratkaisevasti karsia, kertoo Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Helena Dahlbo.

Neitseellisten raaka-aineiden käyttäminen selittää myös biojätepussien korkeaa hiilijalanjälkeä. Valmistusmateriaali on suunniteltu hajoamaan jälkikäsittelyssä, minkä vuoksi sitä ei pystytä lainkaan kierrättämään.

Kierrätysmuovikassin erityisen matala hiilijalanjälki perustuu myös valmistuksessa käytettyihin materiaaleihin sekä sen uudelleenkäyttö- ja kierrätysmahdollisuuksiin. Kassit voidaan tehdä yli 90-prosenttisesti kierrätetystä aineksesta, joka voidaan edelleen hyödyntää.

Nykyään pystytään myös jätteenkäsittelyn kehittymisen myötä käyttämään kuluttajilta erilliskerättyjä muovipakkauksia kassien valmistuksessa.

Kierrättämällä muovijätteensä voi siis osallistua kierrätysmuovikassien valmistukseen.

Muovin kierrätys on Suomessa kehittynyttä, ja se toimii tehokkaasti muun muassa elintarviketeollisuuden vuoksi. Ruoan pakkaamisessa muovi on ehdottomasti paras materiaali. Ruokahävikki pysyy mahdollisimman matalana, kuten myös siitä johtuvat päästöt.

Kangaskassista kestokaveri

Muovin välttelijät saattavat helposti tarttua paperi- tai kangaskassin kahvaan. Molempien tuotantoprosessissa piilee kuitenkin ympäristöä kuormittavia tekijöitä, erityisesti kangaskassien tapauksessa.

– Vaikka jonkun materiaalin valmistus kuormittaa ympäristöä enemmän kuin toisen, materiaalin kokonaisympäristövaikutus riippuu monesta tekijästä, Dahlbo huomauttaa.

Muovikassien käyttäjän ei kannata vaihtaa paperikasseihin vehreämpi luonto mielessään.

Kangaskassin elinkaaren aikana vapautuvat hiilidioksidipäästöt ovat Optikassi-tutkimuksen mukaan huomattavasti suuremmat kuin muiden kassien. Päästöjä voi kuitenkin kompensoida käyttämällä kassia riittävän monta kertaa ja varmistamalla, että mahdolliset roskapussit on tehty kierrätysmateriaaleista.

Kangaskassien aiheuttamien hiilidioksidipäästöjen taustalla on suurimmaksi osaksi niihin tarvittavan puuvillan viljely ja kankaan kudonta. Ennen kangasjäte vietiin kaatopaikalle, mikä vapautti huomattavat määrät metaania ilmakehään.

Fakta

Jätteenkäsittelystä Suomessa

  • Pirkanmaalla 98,3 prosenttia sekajätteestä menee hyötykäyttöön.
  • Pakkausten tuottajat ovat vastuussa tuotteistaan syntyvästä jätteestä. Kunnallinen jätehuolto vastaa asumisesta syntyvästä jätteestä.
  • Jätelain mukaan jätteen syntyä tulisi välttää. Mikäli sitä silti syntyy, se pyritään uudelleenkäyttämään, kierrättämään tai muuttamaan energiaksi.
  • Jätteenkäsittelyssä ympäristö on aina etusijalla.

Vuonna 2016 Suomessa voimaan tulleen lain myötä kankaan kaatopaikkasijoittaminen lopetettiin.

Kankaan kierrätysmahdollisuudet ovat heikkoja, joskin kierrätysteknologiaa kehitetään koko ajan. Tällä hetkellä kangasjäte kerätään seka- tai energiajätteestä ja poltetaan energiaksi.

Paperikassien valmistuksessa huomio kiinnittyy niiden valmistuksessa muodostuviin suuriin kuljetuspäästöihin. Paperikassin elinkaari alkaa metsässä kasvavasta puusta ja päätyy kassan liukuhihnan kautta kierrätykseen tai kaatopaikalle.

Paperikassien hiilijalanjäljellä ei loppujen lopuksi ole kovin suurta eroa tavallisten muovikassien hiilijalanjälkeen. Muovikassien käyttäjän ei kannata vaihtaa paperikasseihin vehreämpi luonto mielessään.

Kaupat mukana ympäristötalkoissa

Suomessa Ympäristöministeriö ja Kaupan liitto ovat reagoineet EU:n pakkausjätedirektiiviin solmimalla Green Deal -sopimuksen, jonka tavoitteena on vähentää muovikassien jakelua. Sopimus kulkee myös osuvasti nimellä Muovikassisopimus.

Muun muassa S-ryhmä, Kesko, Lidl, Stockmann ja Tokmanni sekä monet erityiskaupat ovat sitoutuneet muovikuorman vähentämiseen. Kaupat ovat muuttaneet muovikassejaan maksullisiksi, poistaneet pienet pakastepussit kassoilta ja lisänneet kassivaihtoehtojensa valikoimaa.

– Olemme saaneet muutoksesta sekä positiivista että negatiivista palautetta. Reaktiot ovat vaihdelleet, ja ymmärrettävästi niihin on vaikuttanut se, onko kassien maksullisuus ollut etukäteen tiedossa, kertoo Johanna Stenbäck, Stockmannin yhteiskuntavastuupäällikkö.

Kuluttajat tuntuvat ottaneen muutoksen hyvillä mielin vastaan.

– Myyjämme kertovat käyneensä ympäristökeskustelua ilahtuneiden asiakkaiden kanssa, Stenbäck lisää.

Halua parempien ympäristövalintojen tekemiseen kyllä löytyy niin kuluttajilta kuin yrityspuoleltakin. Tieto parhaista vaihtoehdoista ei vain aina kulje perille asti.

Gallup: Millaista ostoskassia tamperelaiset käyttävät? Lue täältä.