Jussi Vainikan uutisanalyysi: Suomen kieli ei päivity hetkessä

 

Suomen kieli on maamme kansalaisille tärkeä ylpeydenaihe. Se herättää aina keskustelua, mutta viime sunnuntain Aamulehden pääkirjoituksen jälkeen vielä tavallistakin enemmän. Lehti siirtyy linjauksissaan kohti sukupuolia tasa-arvoistavaa kielenkäyttöä – se jättää julkaisuistaan jatkossa sukupuolta korostavat ammattinimikkeet ja tittelit pois.

Likimain jokainen suomalainen media on tavalla tai toisella ottanut kantaa Aamulehden pöydälle nostamaan asiaan. Sävyjä on monia. Näkyvimmin vastapuolelle on asettunut Ylen toimittaja Sanna Ukkola, joka kyseenalaistaa Aamulehden päätöstä rajuin sanakääntein Ylen verkkosivuilla julkaistussa kolumnissaan. Kirjoitus sisältää jopa tahallista väärinymmärtämistä.

Ukkola arvelee kieli poskessa englannin kieleen viitaten, että Aamulehdessä käytetään jatkossa historian sijaan termiä herstoria. Ukkolan kärjistykset ovat vähintäänkin outoja ja vievät keskustelua väärille raiteille. Aamulehden linjauksessa on kyse nimenomaan titteleistä ja ammattinimikkeistä. Lehti kertoo, että esimerkiksi äidinkielen ja isänmaan kaltaisiin termeihin linjaus ei vaikuta.

Matka lehtien sivuilta arkielämään on pitkä

Tasa-arvoisempaan kielenkäyttöön pyrkivän muutoksen siirtyminen lehtien sivuilta jokapäiväiseen arkielämään vaatii valtavasti työtä ja aikaa. Turuilla ja toreilla puhemiehen ja lentoemännän kaltaisten sanojen käyttö ei lopu vuosikymmeniin, niin syvälle ne ovat juurtuneet suomalaisten sanavarastoon ja aina perustuslakiin asti.

Perustuslaissa mainitaan sana puhemies peräti 18 kertaa.

Keskustorilla aamukahvia hörppivä eläkeläinen puhuu edelleen luottamusmiehestä, koska on koko elämänsä tehnyt niin. Vaikka Aamulehti tai mikä tahansa media päättäisi mitä, perustuslain mukaan eduskunnan puhetta johtaa jatkossakin puhemies, ei puheenjohtaja. Perustuslaissa mainitaan sana puhemies peräti 18 kertaa.

Yksittäisiä sanoja ei noin vain pyyhitä kielestä pois. Kielitoimiston sanakirjan toimittajan Riina Klemettisen mukaan Kielitoimisto ei voi eikä halua määrätä, mitä sanoja ihmiset käyttävät. Tarkoituksena on sen sijaan ohjata kansalaisten kielenkäyttöä. Sanakirjaan voidaan lisätä tapauskohtaisesti uusi sana nopeastikin. Kielitoimiston sanakirjassa näkyy myös historiallinen puoli. Jos varusmies korvattaisiin varushenkilöllä tai vastaavalla termillä, varusmies pysyisi luultavasti sanakirjan uumenissa aikaisemmin käytettynä nimityksenä.

Seuraavatko muut mediat perässä?

Aamulehden toimittajilta vaaditaan muutoksen myötä entistä tarkempaa keskittymistä. Suuri osa sukupuolta korostavista titteleistä on luontevasti korvattavissa neutraaleilla versioilla. Aamulehden vanavedessä ainakin saman konsernin eli Alma Median muut lehdet ottanevat uudet linjaukset lähiaikoina käyttöön. Aamulehti toimii nykyaikaisena suunnannäyttäjänä, ja sen esimerkkiä olisi nyt muidenkin mediatalojen helppo seurata. Eri medioiden yhtenäinen kielellinen linja olisi suomen kielen edun mukaista.

Vellovan kohun keskellä on syytä muistaa, että suomen kielessä on yksi maailman valtakielistä eroava, tasa-arvoa edistävä seikka. Suomalaiset eivät erittele sukupuolta persoonapronomineissa. Hän on hän sukupuolesta riippumatta. Nyt suomen kieli on menossa kohti entistä tasa-arvoisempaa tulevaisuutta hitaasti mutta varmasti.