88 askelta viisauteen – Kaupin tähtitornilta lähdet aina viisaampana kotiin

Tampereen Ursan varapuheenjohtaja Kari A. Kuure valistaa ihmisiä maailmankaikkeuden laajuudesta ja tähtitaivaasta. Kuure jäi koukkuun tähtitieteeseen jo nuorena. Hän aikoo jatkaa tieteen seuraamista niin kauan kuin järki pelaa.

Nousen Kaupin tähtitorniin Kari A. Kuuren opastuksella. Ylös vie 88 porrasta, joita on yhtä monta kuin tähtitaivaalla on tähdistöjä. Tornin kuvussa on viileää jo elokuun lopulla, joten syksyisin siellä seistään toppatakit päällä tarkkailemassa tähtitaivasta.

Jos kysyisit, missä sijaitsee koko maailmankaikkeuden alkupiste, Kuure osoittaisi valkoisen puoliympyrän keskiötä Kaupin tähtitornin seinässä. Alkupiste on ympyrän keskellä.

Innostus nousee kasvoilleni, kun oivallan, mistä on kyse. Maailmankaikkeuden alkupiste on kaikkialla.

Kuuren suurin intohimon kohde on tähtitiede. Hän kiinnostui alasta jo vuonna 1957.

– Väitän nähneeni silloin valopisteen taivaalla, kun venäläiset ampuivat ilmaan Sputnik 1:n. Myöhemmin piste paljastui kantoraketin osaksi.

Tapahtuman jälkeen Kuure lainasi aiheeseen liittyviä kirjoja ja hankki linssikaukoputken. Se on edelleen tallessa.

Tähtitieteeseen jää koukkuun

Tampereen Ursan jäsenenä Kuure on ollut 34 vuotta. Kemistä kotoisin oleva Kuure hakeutui yhdistyksen jäseneksi opiskellessaan Tampereella sähköinsinööriksi. Ensin hän teki alan töitä, mutta laman iskettyä elämälle piti keksiä uusi suunta. Tutkijan ura oli ehtinyt pyöriä mielessä jo nuorena, joten Kuure päätyi tiedetoimittajaksi 20 vuodeksi.

Nykyään hän toimii varapuheenjohtajana ja päätoimittajana Radiantti-blogissa. Tampereen Ursan tähtitornilla hän pitää pimeänä vuodenaikana tähtinäytöksiä yleisölle. Kuuren Avaruusmagasiini-blogissa harrastajia perehdytetään tähtitieteen uusimpiin tuloksiin ja kaukoputken käyttämiseen.

Tähtitieteestä kiinnostumisessa on hänen mukaansa kolme vaihetta. Aluksi riittää päivälehden uutinen uudesta havainnosta, mutta vakavaksi kiinnostus käy, kun lukee kirjan aiheesta. Vaarallisella tiellä ollaan silloin, kun hakeudutaan tähtitornille asti. Pahasti koukussa ollaan vierailukertojen lisääntyessä.

– Tähtitaivaskurssille osallistumisen jälkeen ulospääsyä ei enää ole, Kuure sanoo.

Yliluonnollisista ilmiöistä Kuurelta kysytään paljon. Hän osoittaa pöydällä olevaa sinikantista kirjaa Katoavatko ufot? Hän on yksi tekijöistä.

– Kirja on loppuraportti siitä, mihin kiinnostukseni loppui. Avaruutta kartoitetaan jatkuvasti, mutta vierailuja muista sivilisaatioista maapallolla ei ole pystytty osoittamaan. Kirja ilmestyi vuonna 1993, eikä mielestäni sen jälkeen ole tullut mitään uutta.

Homo universalis on maailmankaikkeuden kansalainen

Muukalaisten vierailua kiinnostavammaksi aiheeksi nousee ihmiskunnan tulevaisuus. Maailmankaikkeuden syntymisen merkitystä ei pystytä tieteen keinoin selittämään, mutta Kuure näkee ihmisen silti osana sitä.

– Voimme olla vain luonnon hetkellinen hairahdus, joka häviää pois. Tai sitten ihmisellä on tulevaisuus jossakin kaukaisessa maailmankaikkeudessa.

Hän pitää mahdollisena ihmisen matkustamista muille planeetoille, mutta ei usko, että se tapahtuu kovin pian. Ihmisen fysiologiset ominaisuudet eivät ole vielä riittävän kehittyneitä selviämään avaruuden vaativissa olosuhteissa.

– Tulevaisuudessa tarvitsisi olla homo universalis, maailmankaikkeudessa elävä ihminen. Nykyinen ihminen on kehittynyt Maan painovoimakentässä, joten avaruudessa hänen luunsa ohenevat ja lihaksensa surkastuvat.

Maan magneettikentän ulkopuolella ihminen on herkkä kosmiselle säteilylle, joten maailmankaikkeuden valloitus ei vielä ole mahdollista. Esimerkiksi vuoden pituisella Mars-matkalla kosmista säteilyä saisi kuolettavan annoksen, sillä Marsilla ei ole omaa magneettikenttää. Säteily leviää suoraan Marsin pinnalle.

– Silloin käy samalla tavalla kuin kissalle mikroaaltouunissa, sanoo Kuure.

Eri puolilta maailmaa kerättyjä meteoriitin kappaleita tähtitornissa.

Tähtitornista lähteminen muuttaa ihmistä

Pitkälle avaruusmatkalle lähteminen voi olla vaarallista, mutta lyhyelle avaruuslennolle pääseminen kiinnostaisi Kuurea. Matkoja järjestetään muillekin kuin astronauteille, mutta hinta on varsin tähtitieteellinen.

– Jos eurolotosta voittaisin, niin se voisi olla kustannusten osalta mahdollista, nauraa Kuure.

Tekniikan kehittyessä ei voida tietää, miltä maailma seuraavaksi tulee näyttämään. Kuure odottaa uusia löytöjä mielenkiinnolla.

– Tieteen seuraamista jatkan niin pitkään kuin järki pelaa. Ensi vuonna avaruuteen laukaistaan James Webb -teleskooppi, jonka havaintoja odotan. Tutkijat arvelevat, että Aurinkokunnan ulko-osassa olisi piilossa isokokoinen planeetta.

Aloitan matkani takaisin maanpinnalle rappusesta, joka on omistettu tähdistö Ursa Minorille eli Pienelle karhulle. Jätän taakseni miljardien vuosien kehityksen, joka on ikuistettu tähtisumujen ja planeettojen näköiskuvina tähtitornin seinille.

Kuuren sanoin:

Tähtitorni on paikka, josta jokainen lähtee pois viisaampana kuin sinne tullessaan on ollut.