Nousukausi ei näy leipäjonoissa – ruoka-avun tarve Tampereella vain kasvaa

Viime vuonna Ruokanysse jakoi tamperelaisille miltei 100 000 leipää. Tänä vuonna leipiä menee todennäköisesti 120 000.

– Mulla on niin pieni eläke, että ruoka tahtoo loppua. Niin on kauheita laskuja. Viimeksi tulivat isot hammaslääkärilaskut, punapipoinen nainen kertoo ennen Ruokanysseen nousemista. Hän ei halua esiintyä jutussa omalla nimellään aiheen arkaluonteisuuden vuoksi.

Nainen on hakenut jo parin vuoden ajan ruoka-apua Tampereen seurakuntayhtymän ylläpitämästä Ruokanyssestä. Vanha kauppa-auto jakaa elintarvikkeita neljänä päivänä viikossa.

Punapipoinen nainen tutkii Ruokanyssen hyllyjä. Hintalappujen sijaan hyllyjen kyljissä on ohjeita ruoka-avun hakijoille. Esimerkiksi keksejä saa ottaa kolme pakettia, mutta palvikinkkua vain yhden paketin.

Punapipoinen nainen on hyvin tyypillinen ruoka-avun hakija. Suurin osa Mustalahden pysäkillä jonottavista on keski-iän ylittäneitä. Kaksi suurinta ryhmää ovat keski-ikäiset työttömät ja pienituloiset eläkeläiset.

– Eläkeläisnaiset ovat yliedustettuina avunsaajissa. Siksi pitäisi miettiä, missä määrin takuueläke riittää elämiseen, Tuomo Laihiala toteaa.

Hän väittelee Itä-Suomen yliopistosta tulevana talvena aihenaan ruoka-avun saajat.

Takuueläke turvaa noin 760 euron vähimmäiseläkkeen. Täyden takuueläkkeen saa, jos ei tienaa muita eläkkeitä.

Avun tarvitsijoiden määrästä vain arvioita

Markku Kultainen tuuraa tänään vakituista Ruokanyssen kuljettajaa. Ruoka-avun hakijat näyttävät kuljettajalle oman seurakuntansa diakonilta saamansa kortin. Diakoni selvittää, onko henkilö oikeutettu apuun.

Ruoka-apua tarvitsevien määrä on kasvanut tasaisella tahdilla Ruokanyssen yhdeksän toimintavuoden aikana. Viime vuonna se jakoi melkein 100 000 leipää. Elintarvikeavun koordinaattori Salme Asunen arvelee, että tänä vuonna leipiä menee viidennes enemmän.

Kasvuun vaikuttaa osaltaan se, että Ruokanyssen yhteistyökumppaneiden määrä on kasvanut melkoisesti. Asunen muistelee, että neljä vuotta sitten yhteistyökumppaneita oli kaksi. Nyt niitä on 30. Ruokanysse toimittaa elintarvikkeita muun muassa nuorten työpajoille, yksinhuoltajien ryhmille ja etsivälle naistyölle.

– Ruoka-apua jakavien toimijoiden kenttä on hajanainen, eikä niiden lukumäärästä ole tarkkaa tietoa, ruoka-apua tutkinut Laihiala kertoo.

Myös apua tarvitsevien määrästä on lukuisia arvioita. Esimerkiksi THL:n arvion mukaan yli kaksi prosenttia väestöstä, eli yli 110 000 ihmistä, käy elintarvikkeiden jakeluissa.

Yhteisruokailut lisäisivät yhteisöllisyyttä

Kari Kolehmainen on toiminut neljä vuotta vapaaehtoisena Ruokanyssen varastolla. Hän on jo eläkkeellä, mutta vapaaehtoistyöhön innostaa halu tehdä hyvää ihmisille.

Leipäjonot syntyivät 1990-luvun laman aikana. Samalla Suomessa ryhdyttiin jakamaan EU:n tukemia ruokakasseja. Avun piti olla väliaikaista, mutta se jäikin pysyväksi.

Edes 2000-luvun nousukauden vuosina leipäjonot eivät kadonneet. Myöskään nykyinen noususuhdanne ei näy ruuanjakeluissa.

– Keskustelussa toistuu se, että olemassa olevaa järjestelmää ei pystytä purkamaan. Hyvinvointivaltiossa pitäisi olla lähtökohtana, että kenenkään ei tarvitsisi turvautua ruoka-apuun, Laihiala toteaa.

Fakta

Ruokanysse

  • Tampereen seurakuntayhtymän kauppa-auto jakaa ruoka-apua maanantaista torstaihin. Perjantai on huoltopäivä.
  • Asiakkaaksi hakeudutaan seurakuntien diakoniatyöntekijöiden kautta.
  • Autolla on 20 pysäkkiä eri puolilla Tamperetta. Samalla pysäkillä käydään kahden viikon välein.
  • Ruoka-apu koostuu tehtaiden lahjoituksista, kaupan hävikistä, EU:n elintarvikeavusta ja seurakuntayhtymän ostamista elintarvikkeista.

Järjestelmän purkaminen olisi vaikeaa jo sen vuoksi, että ruoka-apua jakaa yli 400 järjestöä.

Sekä Laihiala että Asunen nostavat esille ajatuksen yhteisruokailuista. Niissä olisi tarjolla elintarvikkeiden sijaan valmista ruokaa.

– Uskon, että yhteisruokailut lisäisivät yhteisöllisyyttä. Ruoka-avun tarve ei kuitenkaan poistu, Asunen kuvailee.

Laihialan mukaan yhteiskunnassa pitäisi keskittyä nykyistä enemmän köyhyyden torjuntaan. Työttömien ja eläkeläisten pitkään jatkunut pienituloisuus näkyy tilastoissa. Sen ei pitäisi tulla yllätyksenä kenellekään.

Falomarz Makhmour pakkaa jäisiä lihoja vanhan kauppa-auton kylmäkaappeihin. Hän on yksi Ruokanyssen lukuisista vapaaehtoisista. He tekivät viime vuonna yhteensä 1 556 työvuoroa.