Laskut maksamatta ja koti sekaisin – Annen opiskelu sujuu, vaikka ADHD vaikeuttaa arkea

Huono arjenhallinta ja ajatuksien poukkoileminen voivat olla merkki keskittymishäiriöstä.

Oven kalahdus, askeleet tai paperipussien rapina. Annen, 29, ajatus katkesi pienistäkin häiriötekijöistä, ja kesti pitkään ennen kuin se palasi takaisin raiteilleen.

Annella riitti palloteltavaa opintojen, työn ja perheen välillä. Arki ei pysynyt hallinnassa.

Laskut jäivät maksamatta ja tiskit laittamatta. Koulutyöt jäivät viime tippaan, ja mielessä tuntui olevan monta kanavaa päällä yhtä aikaa.

Viime marraskuussa kaaokselle löytyi selitys.

– Näin televisiosta keskusteluohjelman, jossa kerrottiin ADHD:sta. Ajattelin, että tämä kuulostaa todella tutulta. Olin jo pitkään miettinyt mikä on vialla, kun en pärjää arjessa niin hyvin kuin muut aikuiset, Anne kuvailee.

Anne hakeutui tutkimuksiin. Monta testiä ja haastattelua myöhemmin hänellä oli kädessään ADHD-diagnoosi.

Anne oli jo ehtinyt opiskella ammattikorkeakoulussa sosionomiksi, mutta ei uskonut selviävänsä jatko-opinnoista.

Diagnoosi auttoi häntä ymmärtämään itseään paremmin. Nyt hän opiskelee ylempää ammattikorkeakoulututkintoa.

– Psykologini kannusti, että sinä pärjäät ja pystyt kyllä, Anne kertoo.

Keskittymishäiriö voi jäädä huomaamatta

ADHD on perinnöllinen, ja se alkaa jo lapsuudessa. Keskittymishäiriöiselle voi olla vaikeaa aloittaa ja viedä loppuun asioita sekä hallita tarkkaavaisuutta ja impulsiivisuutta.

Oireet voivat hankaloittaa elämää merkittävästi. Silti moni selviää pitkälle aikuisuuteen saakka, ennen kuin hakee ongelmiinsa apua.

Vanhemmat eivät osanneet epäillä Annella ADHD:ta, koska hänellä ei ollut ongelmia koulussa.

– Usein ajatellaan, että ei voi olla ADHD:ta, jos pärjää koulussa. Tai että se on vain lasten ominaisuus, Anne sanoo.

Viime toukokuussa päivitetyssä ADHD:n Käypä hoito -suosituksessa otettiin ensimmäistä kertaa huomioon aikuisten hoito. ADHD:n esiintyvyys aikuisilla on noin 2,5 prosenttia.

Opiskelu onnistuu, vaikka ajatus karkailee

ADHD herättää ennakkoluuloja. Moni luulee, ettei ADHD-henkilö pysty keskittymään mihinkään, tai ettei hän voi selvitä korkeakouluopintoihin saakka.

– ­Opiskelija voi olla kognitiivisilta taidoiltaan erinomainen, mutta hän voi tarvita apua ja erilaisia ratkaisuja toiminnanohjaukseen ja keskittymiseen, kertoo kasvatustieteiden tohtori ja ADHD-asiantuntija Erja Sandberg Helsingin yliopistosta.

Anne pärjäsi hyvin lukion loppuun saakka terävän muistinsa ansiosta. Pitkäjänteinen työskentely on vaikeampaa.

Erja Sandbergin mukaan aikataulujen suunnittelu ja tehtävien ajallaan tekeminen ovat ADHD-oireiselle hankalia.

Anne huomasi tämän, kun hän yritti suorittaa kursseja avoimessa yliopistossa.

– Aloitin tekemään yhtä tehtävää innoissani, enkä palauttanut sitä koskaan. Sen sai palauttaa milloin itselle parhaiten sopi, eikä sitä hetkeä koskaan tullut.

Avuntarve riippuu opiskelijasta

Yhteisten palvelujen opintokoordinaattori Maarit Moberg Tampereen yliopistosta saa jonkin verran yhteydenottoja opiskelijoilta, joilla on vaikeuksia keskittymisen kanssa.

Moberg kertoo, että Tampereen yliopistossa jokainen erityistä tukea kaipaava opiskelija pääsee keskustelemaan tilanteestaan. Keskustelun pohjalta kirjoitetaan ehdotus tarvittavista erityisjärjestelyistä.

Erja Sandberg lisäisi korkeakouluihin henkilökohtaista ohjausta.

– Opiskelija kaipaa henkilöä, joka auttaa suunnittelemaan opintoja ja seuraa niitä koko opiskeluajan. Näin tarvittavat kurssit tulisivat suoritetuksi ajallaan.

Anne ei ole vielä pyytänyt koulultaan erityisjärjestelyjä.

– Olen löytänyt itselleni sopivia oppimisen keinoja. Auttoi, kun ymmärsin, että minun aivoni toimivat eri tavalla kuin muiden.