Nuolialantien eteläpuolta reunustavat vanhat puukerrostalot. Koulun vieressä toimii hyvinvointihoitola.

Härmälään mahtuu nostalgiaa ja nykyaikaa – asuinalueen mullistus herättää tunteita

Pirkkalan rajan tuntumassa sijaitseva Härmälän kaupunginosa on tunnettu vanhasta lentokonetehtaastaan ja värikkäästä menneisyydestään. Alueen pääkatu, Nuolialantie, jakaa kaupunginosan vanhaan puutaloalueeseen ja uuteen Härmälänrannan kerrostaloalueeseen.

Keskiviikkoiltana Pub Vieterissä on hiljaista. Baaritiskillä istuu kolme miestä. Vanhempi mies osoittaa aitoja hirsiseiniä ja kertoo, että puutalo on rakennettu 1930-luvulla.

Vuosien varrella baarin nimi ja omistaja ovat vaihtuneet useasti, mutta miehen mukaan kiinteistössä on ollut ravintolatoimintaa ainakin vuodesta 1966, jolloin hän kävi siellä ensimmäistä kertaa. Vanhassa lentokonetehtaassa aikoinaan työskennellyt herra on nähnyt Härmälän muutoksen.

Erityisen huolissaan hän on ”kaikennäköisistä hulipumpeleista ja huumehörhöistä”, joita on alkanut näkymään Härmälän kaduilla 2000-luvulla. Kaupungin suunnitelma Härmälän leirintäalueen muuttamisesta asuinalueeksi saa miehen kiroilemaan kiivaasti.

– Perkele, jos ne tuon meidän metsän kaataa.

Toni näyttää kuvan itsestään pukeutuneena Vieterin Halloween-bileisiin. Vieressä istuu Antti.

Leirintäalue on merkitty asuin- ja virkistysalueeksi Tampereen kantakaupungin vuoteen 2040 asti ylettyvässä yleiskaavassa. Baaritiskin toisessa päässä istuvat Toni ja Antti ovat vanhemman miehen kanssa samaa mieltä leirintäalueesta. Teollisuusalueen korvaaminen kerrostaloilla on heidän mielestään ymmärrettävää, mutta luonnon katoaminen Härmälästä pelottaa.

– Harmittaa tosi paljon, että legendaarinen leirintäalue ollaan vetämässä sileäksi, jotta siihen saadaan rikkaille ihmisille kiinteistöjä, Antti puuskahtaa.

 

Kaikki alkoi Satamawoudista

Pyhäjärven rannalla sijaitseva uusi Härmälänrannan asuinalue on entistä teollisuusaluetta. Valtion lentokonetehdas siirtyi Helsingistä Tampereelle 1930-luvulla, mistä muistuttaa lasivitriinissä oleva vanha Viima-lentokone Sisunaukiolla.

Tällä vuosituhannella teollisuusrakennukset ovat saaneet väistyä uuden asuinalueen tieltä. Valmistuessaan asuinalue tarjoaa kodin noin 4 500 asukkaalle. Alueen ensimmäinen kerrostalo, Härmälänrannan Satamawouti, valmistui kymmenisen vuotta sitten. Sen jälkeen uusia asuinrakennuksia on noussut parikymmentä, ja lisää rakennetaan.

Rakennustyömaat hallitsevat Härmälänrannan maisemaa.

Nuolialantien toisella puolella sijaitsee vanhempaa Härmälää. Tarmonkadusta itään päin maisema muodostuu vanhoista muutaman kerroksen kerrostaloista. Koulun ja kirjaston suuri ruskeatiilinen rakennus erottuu puutalovaltaisesta alueesta.

Koulun lähellä on R-kioski, jonka vieressä sijaitsee pieni Lentäjänpuisto eli tutummin Ropellipuisto. Puiston penkillä istuu usein laitapuolenkulkijoita, jotka muistuttavat Härmälän värikkäästä menneisyydestä.

Verstas kokoaa uuden puolen asukkaita yhteen

Valkoisen pienehkön rakennuksen vieressä taivaalle kurkottaa punatiilinen piippu. Härmälänrannan Verstaassa käsityönäyttelyään pitävän Sisko Knuuttilan mukaan kunnostettu piippu on kuulunut vanhan lentokonetehtaan lämpövoimalaan.

Vasemmalla olevan Sisko Knuuttilan käsityöt ovat luonnonväreillä värjättyjä.

Korkeakattoinen yksihuoneinen näyttelytila on toiminut ennen vanhaan työmiesten taukotupana. Nykyään tilassa järjestetään näyttelyiden lisäksi Härmälänrannan asukasyhdistyksen tilaisuuksia kokouksista pikkujouluihin. Seinällä roikkuu Knuuttilan tekemä yli 200 euron villapaita, joka on varattu ostajalle.

Satamawoudissa asuva Knuuttila pitää asuinalueella vallitsevasta välittömyydestä ja yhteishengestä. Täällä ihmiset tervehtivät toisiaan. Hän itse järjesti aikoinaan tutustumiskahvittelut naapureilleen. Uusi asuinalue on houkuttanut asukkaita läheltä ja toisista kaupungeista.

– Jotkut ovat myyneet puutalonsa vanhan Härmälän puolelta ja muuttaneet tänne, Knuuttila sanoo.

Pyhäjärven rannalla olevia kerrostaloja ei ole rakennettu vieri viereen, kuten muualla Härmälänrannassa.

”Härmälässä viehättää kaikki”

Kahdeksan vuotta Härmälässä asunut Petri kertoo, että Pub Vieterissä käy vain ”vanhan puolen väkeä”. Toni ja Antti muistelevat, että vielä muutama vuosi sitten baarissa kävi kaikennäköistä porukkaa. Nykyään asiakaskunta on suppeampi, mutta kaikki ovat tervetulleita. Baarissa ei ole enää tappeluita juuri näkynyt ja kaverusten mukaan pahin, mitä voi tapahtua, on se, että joku tulee juttelemaan mukavia.

– Vieteri on vaarallinen kapakka, koska tähän olohuonemaisuuteen tykästyy, Toni toteaa.

Vieterissä on karaokeilta viikonloppuisin. Vakiasiakas voi laulaa myös keskiviikkona.

Baarissa iltaansa viettävistä miehistä suurin osa on asunut Härmälässä jo vuosia, eikä kaipuuta muualle ole. Mustatakkinen Roni on syntyjään härmäläläinen. Hänen mielestään uusi asuinalue koskettaa vanhan puolen asukkaita vain liikenteen ruuhkautuessa.

Petrin mukaan Nuolialantie tulee yhä enemmän jakamaan Härmälää, koska asunnot ovat paljon kalliimpia Härmälänrannassa. Vanhempi mies on samaa mieltä ja toteaa, etteivät ”hulipumpelit” norkoile rannassa, koska poliisi häätäisi heidät heti pois.

Hieman ennen iltakymmentä sisään astuu nuorempaa väkeä. Pöydät alkavat pikkuhiljaa täyttyä, mutta ruuhkaa ei keskiviikkoiltana ole. Viereiseen pöytään istuneet nuoret miehet kertovat, että viikonloppuisin baari on täynnä. Hekin ovat asuneet Härmälässä pitkään. Lähtiessämme toinen miehistä huutaa hyvästit.

– Härmälä on helmee!