Seuraavaksi Svante Gullichsen haluaisi kuvata artisteille levynkansia ja promokuvia, joissa voi toteuttaa hullumpiakin ideoita. Kuva: Svante Gullichsen

Kulttuuriammattilainen työllistää itsensä – alalla joka neljännes on yrittäjä

Kulttuurialalle haaveilevan nuoren kannattaa valmistautua yrittäjyyteen. Valokuvaaja Svante Gullichsen perusti yrityksensä 21-vuotiaana.

– Piti vain rykäistä ja repäistä, ja perustaa yritys, kertoo helsinkiläinen Svante Gullichsen, 23.

Gullichsen perusti toiminimen noin puolitoista vuotta sitten. 15-vuotiaasta asti valokuvanneelle alkoi vuosien varrella selkiytyä, että edessä on yrittäjyys.

Itseoppineelle valokuvaajalle oma yritys on mahdollistanut uran luomisen omaehtoisesti.

– Saan itse valita asiakkaani, ottaa kontaktia haluamiini ihmisiin ja luoda itselleni brändiä.

Kulttuurialan työmarkkinat ovat poikkeukselliset, sillä yrittäjiä on muihin aloihin verrattuna merkittävä osuus. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2016 kulttuuriammateissa toimivia yrittäjiä oli 26 prosenttia, muissa ammateissa vain 13.

Kulttuurialan ammattiluokitukseen kuuluu useita ammatteja taiteen sekä viestinnän parista. Alaan lukeutuvat esimerkiksi niin taiteilijat, toimittajat kuin arkkitehditkin.

Yrittäjän taitoja voi oppia

Työllisyyskysymykset otetaan huomioon myös kulttuurialan oppilaitoksissa. Tampereen ammattikorkeakoulun medianomikoulutuksen koulutuspäällikkö Pertti Näräsen mukaan painopisteen muutos kuukausipalkkaisista työpaikoista projekti-, pätkä- ja yritystyöhön on nähty pitkään, ja se huomioidaan jo valintakoevaiheessa.

– Haluamme valita opiskelijoita, joilla on vahvat sosiaaliset taidot ja ryhmätoiminnan taidot, sekä sisäinen yrittäjyyden motivaatio, Näränen sanoo.
Yrittäjähenkisyydellä on myös Gullichsenin mukaan merkitystä. Yrityksen perustaminen ei ole paperin allekirjoittamista vaikeampaa, mutta sen jälkeen voi kohdata hankaluuksia, jos valmiit verkostot puuttuvat. Asioista on tärkeää itse ottaa selvää, ja monia yrittäjyyden taitoja voi opetella.

Tamkin medianomikoulutuksessa yrittäjämäistä asennetta pyritään tukemaan eri tavoin. Projektit opetellaan budjetoimaan, ja niitä toteutetaan opintojen edetessä myös ulkopuolisille asiakkaille.

– Opiskelijat voivat liittyä myös osuuskuntaan ja sen kautta itsenäisesti alkaa neuvotella ja toteuttaa tilaustöitä ohjaavan opettajan tukemana. Oman alan palkkatöitä voi siis tehdä jo opiskelujen aikana yrittäjämäisesti.

Ammattitaitoa ja intohimoa

Kulttuurialan koulutus on kasvattanut suosiotaan pitkään. Vuosituhannen alusta vuoteen 2015 mennessä tutkinnon suorittaneen työvoiman määrä on kaksinkertaistunut. Vuonna 2015 kulttuurialan työttömyys oli 6 prosenttia korkeampi kuin kaikilla aloilla keskimäärin. Gullichsenia työttömyys ei kuitenkaan tällä hetkellä huolestuta.

– Yrittäjyys vaatii aktiivisuutta. Jos jäisin kotiin, niin ei minulla töitä olisi, hän sanoo.

Näräsen mukaan nuori yrittäjä tarvitsee pohjaksi uskottavan ammattitaidon. Sen päälle rakentuvat muun muassa markkinoimisen ja asiakastyön taidot sekä kustannustietoisuus.

– Kulttuuriala kuulostaa hirveän trendikkäältä, mutta pärjääminen vaatii oikeasti osaamista ja intohimoa, Gullichsen sanoo.
Hän painottaa sosiaalisia taitoja ja lannistumattomuutta. Kritiikkiä saadessa pitää yrittää kehittyä ja muokata toimintaa parempaan suuntaan.

Gullichsenin jokainen työpäivä on erilainen, ja siitä hän pitää.

– Yrittäjyydessä parasta on se, että saa rauhassa toteuttaa itseään ja luoda päivistään sellaiset kuin haluaa. Jos joku pyytää minulta Ruisrock-viikonlopuksi kuvauksia, niin sanon sori, ei onnistu.

Lähteet:
http://tilastokeskus.fi/til/klt/2016/01/klt_2016_01_2017-10-13_tie_001_fi.html