Vuoden saamelainen toimii yhteisönsä äänitorvena – ”Saamelaiset ovat näkymättömiä suomalaisessa mediassa”

Vuoden saamelaisen tärkeä tehtävä on toimia saamelaisten äänitorvena. Pirita Näkkäläjärvi tuo saamelaisuuden julkisuuteen, vaikka se ei aina ole kovin suosittu näkökulma.

Inarilaissyntyinen Pirita Näkkäläjärvi on omien sanojensa mukaan median kasvatti. Se on Yle Saamen Radion ansiota. Näkkäläjärvi on pitänyt mediaa tärkeänä yhteiskunnallisena vaikuttajana pienestä pitäen.

– Perheessäni on aina arvostettu Saamen radiota todella paljon. Heti, kun olin siinä iässä, menin sinne harjoitteluun.

Näkkäläjärvi nimitettiin Vuoden saamelaiseksi 2017. Vuoden saamelainen toimii äänitorvena saamelaisille ja tuo heidän asioitaan julkisuuteen. Myös silloin, kun saamelaisnäkökulma ei olisi erityisen suosittu.

Omia aiheita omasta yhteisöstä

Harjoitteluiden ja kesätyöpestien myötä Näkkäläjärvelle syntyi ajatuksia siitä, miten Yle Saamea voisi kehittää. Näkkäläjärvi aloitti Yle Saamen päällikkönä lokakuussa 2012.

Hänen komennossaan kanava uudistui. Tärkeimmäksi uutisten leviämisen kanavaksi valikoitui internet, ja Yle Saame alkoi myös tuottaa nettiuutisia inarin- ja koltansaamenkielisinä.

Yksi Näkkäläjärven ylpeyden aiheista on se, miten Yle Saamen toimituksesta tuli modernimpi ja nettikeskeisempi uutisoinnissa. Kanava alkoi myös itse tuottaa uutisaiheita sen sijaan, että Lapin radion uutisia vain käännettiin saamen kielelle.

– Ei tarvitse odottaa, että esimerkiksi Lapin Kansa kertoo jostain asiasta ensimmäisenä. Voimme rakentaa omaa uutisagendaa, joka lähtee saamelaisten yhteisöstä.

Saamelaisyhteisön sisällä uudistukset otettiin pääasiassa innostuneesti vastaan. Negatiivinen palaute sen sijaan vei Näkkäläjärven välillä sairaslomalle asti.

– Jotkut pitävät vaarallisena että on media, jonka kautta saamelaisten ääni pääsee oikeasti kuuluviin. Blogeissa ja paikallislehdissä saatettiin vihjailla, etten olisi terve, etten olisi sopiva henkilö tekemään työtäni.

Nahka on paksuuntunut vuosien myötä, eikä Näkkäläjärveä enää hetkauta asiaton palaute. Pahinta hänelle oli kuitenkin se, että oma työnantaja ei puuttunut siihen koskaan. Näkkäläjärvi kokee, että Yle jätti hänet yksin.

– Yle ei koskaan halunnut ottaa julkisesti kantaa palautteeseen. Se jätti epäilyksen varjon ylleni, että minulla ei ole oman työpaikan luottamusta.

Tuki oman yhteisön sisältä

Saamelaisten asioiden esiin tuominen ja aktiivisuus sosiaalisessa mediassa oli yksi syy, jolla City-Sámit perusteli Näkkäläjärvelle annettua tunnustusta.

– En näe tunnustusta palkintona teoistani. Se on työkalu, jonka Suomen puolen saamelaiset ovat antaneet minulle käyttöön. Tunnustus on lupa toimia keulakuvana.

Nimitys on Näkkäläjärvelle signaali, että saamelaiset rohkaisevat häntä jatkamaan aktiivisuuttaan.

– Somessa joutuu myös ottamaan aika paljon paskaa niskaan. Koen tunnustuksen niin, että nyt otamme paskan yhdessä niskaan.

Juttuja saamelaisista kuulematta saamelaisia

Tietoa saamelaisista on edelleen vähän tarjolla suomalaisessa yhteiskunnassa. Pestissään Näkkäläjärvi laajensi saamelaista mediamaisemaa. Hän heräsi uudelleen todellisuuteen lopetettuaan Yle Saamella.

– Me olemme mediassa yleensä vain saamelaisten kansallispäivänä, joka nähdään eksoottisena asiana. Se on vuoden kiintiö-saamelaisuutinen.

Toinen kiintiöaihe on riidat. 90-luvulla saamelaisstereotypia oli juopottelevat ja likaiset nunnukat. Nyt tilalle on rakennettu kuva riidanhaluisista, suutahtelevista ja erityisoikeuksia ajavista saamelaisista. Tällaiset jutut ovat Näkkäläjärven mielestä lisääntyneet suomalaismedioissa.

Fakta

Pirita Näkkäläjärvi

  • Syntynyt vuonna 1978 Inarissa.
  • Maisterintutkinto Helsingin kauppakorkeakoulusta. Valmistuu joulukuussa London School of Economicsista. Lopputyö käsittelee saamelaisten sananvapautta Suomessa.
  • Työskennellyt Yle Saamen päällikkönä 2012–2016, sekä muun muassa Kylteri-lehden päätoimittajana.
  • Vuoden 2017 saamelainen. Palkinnon jakaa pääkaupunkiseudun saamelaisyhdistys City-Sámit.

– Esitetään hyvin aggressiivisia väittämiä saamelaisista tai saamelaiskäräjistä, kuulematta ollenkaan saamelaisia. Samanaikaisen kuulumisen tärkeys, joka kuuluu eettiseen journalismiin, laiminlyödään monesti räikeästi saamelaisista uutisoidessa.

Sosiaalista mediaa Näkkäläjärvi pitää tärkeänä viestintäkanavana erityisesti saamelaisille. Hän lainaa pikkuserkkuaan Aili Keskitaloa, Norjan saamelaiskäräjien presidenttiä, jonka mukaan internet on yksi suurimpia lahjoja saamelaisille.

– Internet on suuri vaikutuskanava meille, joilla muuten on niin vähän vaikutusvaltaa yhteiskunnassa. Saamelaiset ovat muuten näkymättömiä Suomessa.