Presidentinvaalien hashtagit paljastavat vakiintuneet sukupuoliroolit – Naiset käyttävät etunimiään erottuakseen

Naisehdokkaat nähdään yksilöinä ja miesehdokkaat koko kansakunnan symboleina.

Pekka Haaviston kampanjan virallinen hashtag #Haavisto2018 syntyi lähes itsestään. Siinä yhdistyy oleellinen informaatio, eli nimi ja vuosiluku. Vihreiden kampanjapäällikölle Riitta Kämpille tulikin yllätyksenä, että presidentinvaalien kaikki naisehdokkaat esiintyvät virallisissa hashtageissaan somessa etunimellään ja miehet sukunimellään.

– Olen pikkuisen kauhuissani.  Sukupuoliroolit näkyvät hashtagien valinnassa.

Ennen kampanjan alkua myös #Pekka2018-hashtagia mietittiin. Se ei kuitenkaan Kämpin mukaan toiminut, koska Pekka on liian yleinen nimi. Myös keskustan kampanjapäällikkö Niina Nurkkalan mukaan #Vanhanen tuntui luontevimmalta vaihtoehdolta.

Tutkija Erkka Railo Turun yliopiston eduskuntatutkimuksesta ihmettelee kampanjatiimien hashtagvalintoja. Railo toteaa, että nais- ja miesehdokkaisiin suhtaudutaan politiikassa edelleen eri tavalla. Naisten puhe keskeytetään herkemmin ja heidän yksityiselämäänsä käsitellään tarkemmin.

Sukupuolittuneet hashtagit ylläpitävät rakenteita, joissa naiset nähdään ennen kaikkea oman sukupuolensa edustajina ja miehet poliitikkoina.

Miehistä yritetään erottua  etunimellä

Vasemmistoliiton kampanjapäällikkö Joonas Leppänen ei ole yllättynyt hashtageista. Merja Kyllöstä hän kuvailee helposti lähestyttäväksi. Miesehdokkaat ovat hänestä harmaita pukumiehiä.

Railon mukaan presidentinvaaleissa haetaan kansakunnan isää tai äitiä. Avioliitossa äiti perinteisesti kantaa isän sukunimeä. Silloin mies nähdään sukunimen edustajana ja kantajana.

– Mies ei edusta vain itseään, vaan myös sukuaan. Hän on suvun päämies ja korkein edustaja.

Naiset pyrkivät erottumaan miehistä etunimellään. Tällöin presidentinvaalikisassa naiset ovat mukana yksilöinä, kun taas miehet näyttäytyvät kansakunnan symboleina, jotka edustavat laajempaa ihmisyhteisöä. Railo toteaa, että naiseus politiikassa on hankalaa. Sukupuoli ei saisi näkyä, mutta jos sen yrittää piilottaa niin ei sitäkään koeta hyväksi.

Kohti tasa-arvoisempaa kampanjointia

SDP:n ehdokkaan Tuula Haataisen kampanjapäällikön Jenny Suomisen mukaan #Tuula2018 oli käytössä jo esivaaleissa, eikä sitä haluttu lähteä muuttamaan. Suominen haluaa mainita, että Haataisen kampanjasivuilla esille on nostettu etunimen sijaan sukunimi.

Erkka Railo muistuttaa, että sukupuoliroolit ovat muodostuneet 1700-luvun valistuksen ajan Euroopassa. Vaikka roolit vaikuttavat politiikassa edelleen, on muutosta Railon mukaan jo tapahtunut. Esimerkiksi hän nostaa perussuomalaisten presidenttiehdokkaan Laura Huhtasaaren, jonka pientä lasta ei ole käsitelty paljoa mediassa. Tämän Railo näkee positiivisena kehityksenä.

Hashtagien sukupuolijakaumaa voisi rikkoa myös Paavo Väyrynen, jonka kampanja kulkee nimellä Paavo presidentiksi 2018. Matka kohti tasa-arvoisempia hashtageja on kuitenkin 5000 kannattajakortin päässä.