Yhä useampi opiskelija kärvistelee mielenterveyspalveluiden jonoissa

Moreenimedia selvitti: mielenterveyden hoitopalveluita kritisoidaan siitä, ettei apua ole riittävästi tarjolla.

Moreenimedia teki marraskuussa kyselyn Facebookissa ja Twitterissä opiskelijoille tarjotuista psykologipalveluista. Kyselyyn vastasi 30 henkilöä, joista suurin osa piti ammattiauttajalle puhumista helpottavana, koska läheisiä ei tarvinnut huolestuttaa.

Osa sen sijaan koki saaneensa neuvoja, joita he eivät pystyneet toteuttamaan. Lisäksi vastaajat arvostelivat sitä, että hoitohenkilökunta ei ollut ottanut heitä vakavasti. Kritiikkiä saivat myös harvassa olevat käyntikerrat ja liian nopealla tahdilla tarjotut lääkitykset.

Vastaajista 8 oli päässyt vastaanotolle nopeasti. Muilla odotusajat olivat saattaneet venyä 2 viikosta 6 kuukauteen asti. Vaikeimmaksi koettiin psykoterapiaan pääseminen Kelan kautta. Ongelma on myös YTHS:n palveluiden saatavuudessa, koska YTHS on kesän suljettu.

FAKTA

Mielenterveyshoito

  • Kansaneläkelaitos Kela tarjoaa tuettua kuntoutuspsykoterapiaa 16–67-vuotiaille, joiden työ- tai opiskelukyky on heikentynyt mielenterveyshäiriön takia.
  • Palvelua käytti viime vuonna 22 580 suomalaista. Se on yleisin Kelan kuntoutustoimenpide. Sitä voi saada kolmen vuoden ajalle, jos aikaisempi hoitojakso on kestänyt kolme kuukautta.

Masennus ja ahdistuneisuus vaivaavat yhä useampia

Sanna, 21, on ollut kolmella eri psykologilla opiskellessaan. Ensimmäiset käyntikerrat päättyivät pian, koska häntä ei kuunneltu. Toinen yritys päättyi masennuslääkityksen lopettamiseen vuoden jälkeen. Vasta kolmannella hoitojaksolla hän tunsi saavansa apua.

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön YTHS:n viime vuonna tekemässä terveystutkimuksessa käy ilmi, että korkeakouluopiskelijoiden mielenterveyden ongelmat ovat lisääntyneet tämän vuosituhannen kuluessa. Kysely lähetettiin 10 000:lle perustutkintoa tekevälle korkeakouluopiskelijalle ja siihen vastasi runsaat 3 000:tta opiskelijaa. Vastanneista 33 prosenttia koki henkisen hyvinvointinsa huonoksi.

YTHS:n mielenterveystyön johtava ylilääkäri Pauli Tossavainen sanoo, että noin 14 prosenttia opiskelijoista käy vastaanotolla kalenterivuoden aikana mielenterveysasioissa. Tukea tarvitsevia on kuitenkin enemmän.

– Kaikkea opiskelijoiden tarvitsemaa mielenterveyshoitoa emme pysty järjestämään eikä sitä edellytetä säännöksissä YTHS:ltä tai opiskeluterveydenhuollolta. Julkisen puolen ja Kelan palveluita tarvitaan myös, Tossavainen kertoo.

Yleisimpiä syitä avun hakemiseen ovat masennus ja ahdistuneisuushäiriöt. Eniten näistä kärsivät yliopistossa opiskelevat naiset, joista 12 prosenttia sai diagnoosin masennuksesta. YTHS:llä potilaan tilannetta arvioi ensin yleislääkäri, ja psykiatri ohjaa potilaan tarvittaessa Kelan tukemaan kuntoutuspsykoterapiaan. Tossavaisen mukaan Kelan psykoterapiassa käy tänä vuonna arviolta 2 500 yliopisto-opiskelijaa.

Moreenimedian kyselyssä epäiltiin sairaanhoitajan kykyä arvioida aina hoidon tarpeellisuutta. Avun hakija voi olla joskus kykenemätön selittämään omaa tilannettaan riittävän selkeästi.

Julkisten palveluiden tarjoama apu ei riitä

YTHS ei pysty vastaamaan laajaan psykoterapian tarpeeseen.

– Julkisissa palveluissa pitäisi olla nykyistä enemmän mahdollisuuksia hoidon saamiseen. Kokonaisuudessaan mielenterveyden palveluja ei voi pitää riittävinä sisällöltään tai saatavuudeltaan.

Terveystutkimuksessa suurin osa oli YTHS:n palveluihin tyytyväisiä. Myös Sannan kokemukset Pirkanmaan alueen hoidosta jäivät lopulta positiivisiksi. Hän painottaa silti, että avun täytyy olla yhden puhelun päässä. Nyt ongelmat joudutaan kertomaan monelle ihmiselle ennen asianmukaisen hoidon saamista.

– Minusta apua pitäisi saada heti, kun henkilö ottaa yhteyttä ja kertoo sitä tarvitsevansa.

Sannan nimi on muutettu.

Odotusajat mielenterveyden vastaanotoille tuntuvat monista liian pitkiltä. Lue odotusaikojen kestoista lisää täältä