Suomeen tulee vaihto-oppilaita enemmän kuin ennen –koulutusjärjestelmä viehättää

Suomeen tulevien vaihto-oppilaiden määrä on kaksinkertaistunut kymmenen vuoden aikana. Muumit ja Marimekko tekevät Suomea tunnetuksi maailmalla.

Japanilaisella vaihto-oppilaalla Minato Maedalla oli kaksi syytä, miksi hän kiinnostui Suomesta. Ensimmäinen syy oli suomalainen koulutusjärjestelmä. Toisena syynä oli Helsingissä 2006 kuvattu japanilainen elokuva Kamome Shokudo eli suomeksi Ravintola Lokki.

Maedan kotiyliopisto on International Christian University Tokiossa, jossa hän opiskelee sosiologiaa. Eräällä koulutussosiologian kurssilla hän kuuli suomalaisesta koulutusjärjestelmästä. Kurssilla Maedan opettaja oli kertonut, että Suomessa on tasa-arvoinen koulutus, sillä kaikilla oppilailla on mahdollisuus jatkaa korkeakouluopintoihin. Japanissa monen oppilaan opinnot pysähtyvät liian korkeisiin lukukausimaksuihin, ja heidän on mentävä töihin jo heti peruskoulun jälkeen.

Ravintola Lokki sai Maedan ihastumaan Suomeen. Hän katsoi elokuvaa uudestaan ja uudestaan. Elokuvasta välittyvä tunnelma kiehtoi Maedaa, ja Suomeen lähtemisestä tuli hänen unelmansa.

— Näin Ravintola Lokin äitini kanssa, joka rakastaa kyseistä elokuvaa. Kun katsoin sitä, ajattelin, että haluan Suomeen.

Vaihtopaikoista Suomeen kilpaillaan

Vuonna 2006 Suomessa oli vaihto-oppilaita noin 10 000 ja määrä on noussut kymmenessä vuodessa yli 21 000:een. Hieman yli puolet Suomeen tulevista vaihto-oppilaista opiskelee yliopistossa. Viime vuonna suurin osa vaihto-oppilaista tuli Venäjältä, Vietnamista ja Kiinasta. Pirkanmaan osalta uusin tilasto on vuodelta 2015, jolloin vaihto-oppilaita oli noin 1700.

Useimmiten Japanista lähdetään vaihtoon Yhdysvaltoihin tai Iso-Britanniaan, mutta myös Suomeen lähteminen on yleisempää kuin ennen. Maedan kotiyliopistossa oli varattu kaksi paikkaa Suomeen haluaville opiskelijoille.

– Viime aikoina yhä useampi opiskelija haluaa lähteä Suomeen. Kotiyliopistossani on vain kaksi paikkaa Suomeen haluaville. Siitä on tulossa yhä kilpailuhenkisempää.

Muumit ja tekstiilit mainostamisen apuna

Maeda kertoo, että Japanissa Suomen vaihtopaikkoja ei mainostettu ollenkaan videoilla tai julisteilla. Perinteistä mainontaa paremmin toimii markkinointi suomalaisilla asioilla, kuten erilaisilla tekstiileillä, esimerkiksi Marimekolla ja Muumeilla.

Muumit ovat suosittuja Japanissa, ja japanilaisten mielissä Muumeilla ja Suomella on vahva yhteys.

– Kerroin ystävilleni, että lähden Suomeen vaihtoon ja he sanoivat heti, että: ”Olet menossa Muumien maahan”, Maeda kertoo.

Maeda itse markkinoisi Suomea Muumien ja tekstiilien lisäksi myös suomalaisella koulutusjärjestelmällä, sillä se on täysin vastakkainen esimerkiksi japanilaiseen koulutukseen verrattuna.

Suomalaisten englanninkielentaito teki vaikutuksen Maedaan, sillä lähes jokainen osaa jonkin verran englantia. Myös suomalaisten ystävällisyys yllätti. Ehkä uusi markkinoinnin keino onkin päästä pois suomalaisesta melankolisuuden stereotypiasta ja mainostaa Suomea mukavien ihmisten maana.

– En oikeastaan ajatellut asiaa ennen kuin tulin tänne, mutta suomalaiset ovat todella kilttejä.