Jenna Lempisen uutisanalyysi: Jääkö Suomen satavuotisjuhlasta mitään käteen?

Vihdoin se koitti, itsenäisyyspäivä. Koko vuoden mittaista spektaakkelia juhlistettiin myös Suomen ulkopuolella, lähes 30 maassa ympäri maailmaa. Arkeen on kuitenkin palattava ja juhlakrapulasta selviydyttävä.

Juhlavuoden kuluissa ei säästelty. Suomi 100 -hankkeen kokonaisbudjetti oli 19 miljoonaa euroa. Valtio rahoitti erilaisia juhlavuoteen liittyviä hankkeita, joita kertyi noin 5 000. Osa hankkeista keskittyi tulevaisuuteen, osa sen sijaan hyvien bileiden järjestämiseen. Voidaan puhua sukupolvemme suurimmasta juhlavuosikokonaisuudesta. Mutta mitä tapahtuu nyt, kun kaikki on ohi?

Yritysten kulta-aikaa

Satavuotisjuhla on ollut yrityksille kultakaivos. Suomi 100 -tuotteita on ollut valtava määrä makaronista kuivaustelineeseen. Ei voi olla kysymättä, ovatko yritykset mukana pelkästään taloudellisten intressien varjolla. Kun rahasampo kilisee, jää itsenäisyyden kunnioittaminen vain sanahelinäksi. Lisäksi moni tuote on valmistettu Suomen ulkopuolella. Satavuotisuus taisi olla yrityksille pelkkä sinivalkoinen markkinarako.

Helsingin Sanomien toimituspäällikkö Erja Yläjärvi perusteli kolumnissaan Suomi-krääsän tärkeyttä. Hänen mukaansa tilpehöörin avulla emme pääsee unohtamaan suomalaisia symboleita tai etääntymään isänmaallisuudesta. On hienoa, että yritykset ovat mukana juhlavuodessa, mutta Suomi 100 -logolla varustettu wc-paperi ei tee kenestäkään isänmaallisempaa.

Juhlavuodesta aitoa hyötyä?

Kaiken materialismin ja kulutusvimman keskellä on tärkeää muistaa ja tunnistaa perimmäiset arvot, joita ovat muun muassa demokratia, tasa-arvo, vapaus ja turvallisuus. Arvot kumpuavat siitä, miten arvostamme Suomea ja itsenäisyyttämme. Jos pidämme itsenäisyyttä ja saavutettuja etuja itsestäänselvyyksinä, on se pois siitä intohimosta, jolla kollektiivisesti asioita Suomessa tehdään. Suomella on edessään lukuisia huomiota vaativia haasteita, kuten työttömyyden ja syrjäytymisen vähentäminen.

Suurin osa meistä on syntynyt valmiiseen Suomeen. Paljon on visioita siitä, miltä Suomen halutaan näyttävän sadan vuoden päästä. Mutta miltä näyttää Suomi vuonna 2019? Tekoja ei voi siirtää sadan vuoden päähän, niiden aika on nyt.

Myöhemmin voidaan tarkastella, mitä itsenäisyyden juhlavuodesta jäi käteen. Juhlavuosi on ainakin muuttanut itsenäisyyden juhlintaa. Olemme päässeet eroon synkistä pönötysjuhlista, ja tilalle on tullut iloinen kansanjuhla, johon myös nuoret osallistuvat aktiivisesti.

MTV3:n uutisissa juhlavuoden pääsihteeri Pekka Timonen korosti Suomen saavutettua vahvaa ja arvostettua asemaa maailmalla, josta täytyy pitää kiinni. Suomi on karistanut epävarmuutensa ja päässyt parrasvaloihin, ja se itsevarmuus kannattaa säilyttää.

Maanantaina valtioneuvoston juhlaistunnossa kuultiin uusi itsenäisyysjulistus seuraavaksi sadaksi vuodeksi. Suomen itsenäisyys siis jatkuu 100-vuotisjuhlan jälkeenkin. Tarvitsemme lisää sankaritarinoita ja onnistumisia.

100-vuotisjuhlavuoden teemana on Yhdessä. Jatkamalla sitä teemaa voimme ylpeinä juhlistaa itsenäisyyttä jatkossakin. Toimitaan yhdessä niin, että tästä itsenäisyysjuhlasta jää käteen muutakin kuin ilotuliteroskaa.