Anna Heikkilä ja Pirkko Saari ihastuivat Adalmiinan helmi -näytelmästä

Lastenteatteri on arvokas sijoitus tulevaisuuteen – ”Teatterielämys vaikuttaa laajasti lapsen kokemusmaailmaan”

Lastenteatteri on taloudellisesti kannattamatonta, mutta sillä on suuri taidekasvatuksellinen merkitys.

Vilske ja tohina täyttävät Tampereen Työväen Teatterin katsomon, kun alkamassa on Adalmiinan helmi -näytelmän esitys. Pienet katsojat hihkuvat innosta odottaessaan prinsessaa lavalle. Yksi pitää jännittyneenä äidin kädestä kiinni, toinen valittaa nälkää ja joku jo kyselee, että missä ne näyttelijät viipyvät. Kun valot himmenevät ja lavalla alkaa tapahtua, sali hiljenee kuin taikaiskusta.

Eino Salmelaisen näyttämön täyttävät satumaiset tapahtumat, ja salillinen pieniä ja vähän isompiakin katsojia on tarinan lumoissa. Suurimmat ihastelun huokaukset saa aikaan prinsessan kimalteleva mekko.

Neljävuotias Anna Heikkilä on ensimmäistä kertaa teatterissa ja myöntää, että välillä vähän jännitti.

– Mun lempparikohta oli loppu, koska se oli onnellinen. Prinsessa oli paras, Heikkilä kertaa.

Heikkilän kummitäti Pirkko Saari osti heille joululahjaksi liput teatteriin. Hän pitää monipuolisen kulttuurin tarjoamista lapsille tärkeänä.

– Esitys oli hyvä ja äärettömän taitavasti tehty. Pidän lasten- ja nuortenkulttuuria merkittävänä, sillä näin näytetään lapsille monipuolisesti kulttuurin erilaisia puolia. Kolme poikaani on käynyt pienestä pitäen kaikkea katsomassa, baletista lähtien.

Lastenteatterin lippuhinnat pidettävä alhaalla

Tampereen Työväen Teatteri panostaa monipuolisesti lastenteatteriin. Teatterinjohtaja Maarit Pyökäri kertoo olevansa suuri lasten- ja nuortenteatterin ystävä ja kannattaja.

– Pidän tätä tärkeänä, koska uskon että lapsuudessa luodaan aineksia, joilla ihminen sitten selviää loppuelämänsä. Erittäin tärkeää on, että lapsi saa maailmasta monenlaisia vaikutteita, myös taiteesta ja teatterista.

Lastenteatteri on kuitenkin teatterin näkökulmasta vaikea laji. Vaikka tilausta lapsille suunnatuille näytelmille on, ei pelkillä lipputuloilla tehdä voittoa.

– Se johtuu yksinkertaisesti lipun hinnasta. Lapsilta ei voida pyytää viittäkymmentä euroa kuten aikuisilta. Mutta silti lastenteatterin tekeminen maksaa saman verran kuin aikuisten teatterin.

Tarjontaa lapsille on edelleen niukasti

Paljon keskustelua aiheuttanut esittävän taiteen ja museoiden valtionrahoituksen uudistamisesitys tarkoittaisi Tampereen Työväen Teatterille kahden miljoonan euron leikkauksia teatterin budjettiin. Työryhmä ehdottaa, että TTT:n erityisasema kansallisnäyttämönä tulisi poistaa.

Teatterin tiedotuskeskus TINFO:n mukaan lasten ja nuortenteatterin osuus suurissa ja keskisuurissa teattereissa näytäntökaudella 2015–2016 oli 20 prosenttia. Kuinka esitys toteutuessaan vaikuttaisi lasten- ja nuortenteatterin tarjontaan TTT:llä?

– Jos esitys toteutuisi, kyllä se lastenteatteriin heijastuisi vähentävästi. Se on kuitenkin teatterin muoto, joka ei kannata itse itseään, Pyökäri kertoo.

Taloudellisesti kannattamaton lasten- ja nuortenteatteri tarvitsee julkista tukea. Lisäksi yleisötyö teatterin ja katsojien välillä olisi leikkauksien johdosta vaarassa, Pyökäri lisää. TTT:n Taidetestaajat ja Nuori Näyttämö ovat meneillään olevia projekteja, joiden tavoitteena on herättää nuorissa pysyvä kiinnostus teatteritaidetta kohtaan.

– Sitten täytyy tehdä entistä tiukempaa valintaa. Vähennetään siitä, mikä ei kannata, valitettavasti.

Teatterin tarjoaminen lapsille on arvokasta taidekasvatuksellista työtä, ja esitysten myötä kasvatetaan tulevaisuuden teatteriyleisöä. Tavoitteena ei kuitenkaan ole pelkästään uusien tulevaisuuden katsojien haaliminen – teatterielämysten tarjoaminen lapsille on Pyökärin mukaan moraalinen vastuu.

– Teatterielämys vaikuttaa laajasti lapsen kokemusmaailmaan. Ihmiset muistavat lapsuudessa nähneensä esityksen yksityiskohtineen ja muistelevat tätä vielä monien vuosien jälkeen. Se on ihmeellistä.