Lähikirjaston olemassaolo ei ole itsestäänselvyys – kunnan sijaan kirjaston voi perustaa yhdistys

Kirjastoja lakkautetaan Suomessa tasaiseen tahtiin. Pispalassa lakkautetun tilalle asukkaat perustivat itse uuden kirjaston.

Pieneen liiketilaan Pispalan valtatien varrelle mahtuu monenlaista. Tietokoneita, upouusi kopiokone, kokoustamispöytä, lehtitelineitä ja tietenkin kirjahyllyjä. Perjantai-iltana tilassa käy muutama asiakas: toinen kyselemässä tulostusmahdollisuuden perään ja toinen tuomassa äitinsä isoiksi todetut luistimet annettavaksi eteenpäin.

– Tämä ei ole vain kirjasto vaan kansalaistalo, Pispalan kirjastoyhdistyksen taloudenhoitaja Toivo Autiosaari sanoo.

Autiosaaren kertoo, että tilassa muun muassa kokoustavat alueen yhdistykset ja järjestöt. Lisäksi tilassa järjestetään erilaisia tilaisuuksia, joihin alueen asukkaat osallistuvat säännöllisesti. Kirjaston periaatteena on, että kaikki toiminta ja tapahtumat ovat avoimia ja ilmaisia kaikille.

Kunnat keskittyvät suuriin kirjastoihin

2000-luvun Suomessa kirjastojen määrä on pudonnut lähes kahdella sadalla – noin neljänneksen siitä, mikä määrä oli vuonna 2000. Tilastokeskuksen tilastojen mukaan vuonna 2016 kirjastoja oli 22 vähemmän kuin edellisvuonna. Kiivainta kirjastojen lakkauttaminen oli vuosien 2006 ja 2007 välillä. Tuolloin kirjastoja lopetettiin yhteensä 32.

– Kirjastojen lakkauttamisen syynä ovat olleet pääosin kuntaliitokset. Niiden myötä kunnat ovat keskittyneet isompiin kirjastoihin ja lakkauttaneet sivukirjastoja, kertoo Suomen kirjastoseuran toiminnanjohtaja Rauha Maarno.

Kirjastolain mukaan jokaisessa kunnassa tulee olla kirjasto. Maarno kertoo, että kirjastojen lakkauttaminen vaikuttaa suoraan lukuharrastuksen suosioon. Etenkin lasten näkökulmasta on tärkeää, että kirjasto on lähellä. Ihanteellinen välimatka kirjastoon olisi Maarnon mukaan noin kilometri.

– Lukutaito ei kehity, jos lapsi ei pääse erilaisten tekstien ja sisältöjen äärelle. Tässä kirjasto on merkittävässä asemassa.

Pispalassa protesti kääntyi pysyväksi toiminnaksi

Tampereen kaupungin ylläpitämä Pispalan kirjasto toimi Ahjolan tiloissa vuoteen 1992 saakka. Tämän jälkeen kaupunki lopetti kirjastotoiminnan Pispalassa – huolimatta yli 3300 nimeä keränneestä adressista, jolla vastustettiin kirjaston lakkauttamista. Vastalauseena lakkauttamiselle pispalalaiset järjestivät kirjastolleen näyttävät hautajaiset.

Kolme vuotta myöhemmin Pispalan Pulterissa perustettiin uutta kirjastotoimintaa suunnittelemaan Pispalan kirjastoyhdistys. Tätä nykyä Pispalan valtatiellä toimiikin yhdistyksen ylläpitämä vireä paikalliskirjasto, joka vietti viime kesänä 20-vuotisjuhliaan. Kirjasto on kirjaimellisesti pispalalaisten oma.

– Jos joku tulee kirjastoon idean kanssa, se voidaan toteuttaa. Kirjastossa on järjestetty esimerkiksi saippuantekokurssi ja naurujoogaa, Autiosaari sanoo.

Lukuharrastuksen tukeminen on Pispalan kirjastolle myös tärkeää. Lainattavia lahjoituksina kirjastolle kertyneitä kirjoja on tällä hetkellä noin 15 000 ja ylimääräisiä kirjoja kirjasto lahjoittaa eteenpäin asunnottomille, vangeille ja palvelukoteihin sekä myy tukitapahtumissa.

Uusi kirjastolaki voimaan viime vuonna

Sekä Maarno että Autiosaari näkevät lakkauttamisista huolimatta kirjastoinstituution tulevaisuuden valoisana. Maarnon mukaan viime vuonna voimaan tullut kirjastolaki luo toiminnalle hyvät edellytykset. Laki muun muassa määrää, että kirjastolla tulee olla asianmukaiset tilat, joissa kuntalaiset voivat itseään kehittää ja joissa kansalaistoiminta on mahdollista.

Autiosaaren mielestä uusi laki mukailee paljolti sitä, mitä Pispalan kirjasto on tehnyt nyt 20 vuotta. Hänen mukaansa kirjaston tulevaisuus ja mahdollisuudet ovat juuri yhteisöllisyyden ja aktiivisen kansalaisuuden tukemisessa.

– Eihän kukaan kirjastoa vastusta, sen suosio on jakamaton, Autiosaari toteaa.