Amisope, ohjaaja ja kuraattori samassa paketissa – uudistus muuttaa opettajien työnkuvaa

Yli 2 000 ammattikoulun opettajaa testaa parhaillaan uutta vuosityöaikaa. Ensi syksynä kokeilun on tarkoitus laajentua peruskouluihin ja tulevaisuudessa myös lukioihin. Pari sataa opettajaa luopui jo kokeilusta, koska kustannukset paisuivat liian suuriksi.

Fakta

Vuosityöajan kokeilu ammattikouluissa

  • Vuosityöaikakokeilu käynnistyi ammatillisissa oppilaitoksissa elokuussa 2017. Kokeilussa on mukana yli 2 000 opettajaa seitsemästä oppilaitoksesta. Opettajilla on 1 500 tunnin vuosityöaika, joka jakaantuu sidottuun ja sitomattomaan työaikaan. Sidottu työaika tehdään työpaikalla. Sitomattoman työajan voi tehdä haluamassaan paikassa. Sitomattoman työajan osuus on 25–40 prosenttia.
  • Kokeilua on tarkoitus laajentaa ensi syksynä muutamaan peruskouluun muun muassa Helsinkiin, Vantaalle ja Lahteen. Tampereen on tarkoitus lähteä kokeiluun mukaan elokuussa 2019.
  • OAJ ja Kuntatyönantajat suunnittelevat kokeilun laajentamista myös lukioihin. Tarkemmat neuvottelut on tarkoitus käydä tämän ja ensi vuoden aikana.
  • Ammattikorkeakouluissa on ollut käytössä vuosityöaika jo vuodesta 1998. Kaikissa Suomen yliopistoissa otettiin samana vuonna käyttöön kokonaistyöaika. Se muistuttaa vuosityöaikaa.

Haastattelupäivänä opettaja Petteri Lambertin oppitunnit päättyvät iltapäivällä neljältä. Sen jälkeen hän alkaa tehdä inventaariota luokkansa laitteiden ja kalusteiden määrästä. Lambert opettaa tietokoneisiin ja palvelimiin keskittyvää ICT-alaa Helsingissä Stadin ammattiopistossa. Inventoitavaa siis riittää.

Tämä ei ole suinkaan ensimmäinen kerta, kun Lambert tekee inventaariota 29 vuotta kestäneen opettajauransa aikana. Aiemmin hänen ei ole kuitenkaan tarvinnut laskea laitteiden ja kalusteiden määrää neljästi vuodessa.

Muutoksen syynä on viime syksynä Stadin ammattiopistossa ja kuudessa muussa ammatillisessa oppilaitoksessa alkanut vuosityöaikakokeilu. Vuosityöaikaa kokeillaan Helsingin lisäksi muun muassa Vantaalla, Forssassa ja Mikkelissä.

Oppilaitoksissa testataan uutta 1 500 tunnin työaikaa, johon sisältyvät oppitunnit, niiden suunnittelu, arviointi, työssäoppimisen ohjaus, erilaiset kokoukset ja kaikki muut opettajalle määrättävät työtehtävät. Aiemmin opettajilla on ollut käytössä opetusvelvollisuuteen perustuva työaika, joka käytännössä perustuu opettajien vastuulla olevien oppituntien määrään ja luottoaikaan.

Vuosityöaikaa on tarkoitus kokeilla myös peruskouluissa ensi syksynä muun muassa Helsingissä, Vantaalla ja Lahdessa. Kokeilu saattaa laajentua lähitulevaisuudessa myös lukioihin.

Kirjanpidon lisäksi vuosityöaika tuo muitakin uusia työtehtäviä opettajille. Heille on siirtymässä entistä enemmän opinto-ohjausta ja oppilaiden ongelmien selvittelyä.

– Mitähän opinto-ohjaajat ja koulukuraattorit tekevät jatkossa? Lambert pohtii ääneen.

Tampereella kiista esti kokeilun

Tampereen seudun ammattiopisto Tredussa ei kokeilla vuosityöaikaa. ICT-alan opettajan Seppo Laurilan mukaan syynä on Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n ja Tampereen kaupungin välinen kiista. Laurila on OAJ:n aktiivijäsen ja Tampereen seudun ammatillisten opettajien yhdistyksen puheenjohtaja.

Kiistassa kyse on rahasta. Uudet peruskoulun opettajat aloittavat Tampereella työnsä syksyllä samaan aikaan kun oppilaat tulevat kouluun.

– OAJ:n mielestä työsuhteiden on alettava elokuun ensimmäisenä päivänä, jotta opettajille jää aikaa valmistella luokkahuoneita ja oppimateriaaleja, Laurila sanoo.

Vanhoilla opettajilla kesäloma loppuu pääsääntöisesti elokuun alussa. Kiistan seurauksena OAJ on kieltänyt kokeilut Tampereella.

Kesken haastattelua Laurilan työhuoneen ulkopuolella alkaa peli. Joukko ammattikoulun oppilaita pomputtelee muovipalloa pingispöydän puolelta toiselle.

Peli saa nuoret niin kiihdyksiin, että he innostuvat kiroilemaan. Kun sama sana toistuu kolmannen kerran, Laurila käy huomauttamassa asiasta.

– Ei sovi unohtaa, että moni ammattikoululainen on 16-vuotias eli juuri peruskoulusta valmistunut, Laurila toteaa palatessaan työhuoneeseensa.

Pingispeli muistuttaa siitä, että opettajat tekevät työtään nuorten ehdoilla. Laurilan mielestä ongelmana on se, että suurin osa opettajien työtehtävistä on näkymättömiä eli oppituntien ulkopuolella tapahtuvaa. Vuosityöajan uudistus korjaa tämän ongelman, sillä jatkossa kaikista työtehtävistä saa samaa palkkaa.

Opettajien työaika eroaa muista kuukausipalkkaisten työntekijöiden ajankäytöstä. Opettajilla päivä koostuu oppitunneista, luottotyöajasta ja muista tehtävistä. Luottotyöaika on varattu oppituntien suunnitteluun ja oppilaiden arviointiin.

Käytännössä monet opettajat tekevät luottoajan työtehtävät kotonaan. Osalla opettajista suunnittelu ja arviointi voivat viedä enemmän aikaa kuin siihen on varattu. Siksi työ- ja vapaa-aika saattavat sekoittua.

– Joskus nuorempana olen ottanut töitä kotiin. Nykyisin teen kaikki työtehtäväni työpaikalla. Tiedän, että edelleenkin monet opettajat tekevät töitä kotonaan, sillä työt lisääntyvät koko ajan, Laurila kertoo.

Vuosityöajan kokeilussa luottoaika jää käsitteenä historiaan.

Ammatillisten opettajien työaika on aiemmin muodostunut oppitunneista, luottotyöajasta ja muista työtehtävistä. Kokeilussa luottoajan korvaa sitomaton työaika. Sen osuus on 25–40 prosenttia työajasta.

Kokeilu voi kasvattaa palkkakuluja

Kaikki Moreenimedian haastattelemat työntekijät ja työantajat kokevat työajan uudistamisen tarpeelliseksi. Vanha työaika sopii huonosti tämän vuoden alusta alkaneeseen ammattikoulutuksen reformiksi nimettyyn uudistushankkeeseen. Uudistuksessa entistä suurempi osa opetuksesta siirtyy työpaikkojen vastuulle.

– Opettajan tehtäväksi jää vastaavasti aiempaa enemmän opintopolkujen ja työurien suunnittelua sekä yhteydenpitoa työpaikkoihin, kuvailee Tredun Seppo Laurila.

Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan ammattikoulutusta täytyy uudistaa, sillä koulutusleikkaukset ovat heikentäneet oppilaitosten taloudellista tilannetta. Esimerkiksi Tredussa on parhaillaan käynnissä säästöohjelma. Tarkoitus on karsia etenkin henkilöstömenoja siten, että eläkkeelle jäävien työntekijöiden tilalle ei välttämättä palkata uusia.

Säästösuunnitelmat sopivat huonosti yhteen sen tosiasian kanssa, että vuosityöajan on ennakoitu kasvattavan ammatillisten oppilaitosten palkkakuluja useilla prosenteilla.

Kuntatyönantajien neuvottelupäällikkö Hannu Freundin mukaan kasvaneet kustannukset eivät kuitenkaan ole yksinomaan kielteinen asia työnantajalle.

– Mitä enemmän työnantaja joutuu maksamaan palkkaa, sitä enemmän hän saa opettajien työaikaa.

Freund huomauttaa, että kaikissa oppilaitoksissa palkkakustannukset eivät edes nouse. Yksittäisen opettajan palkka voi kasvaa tai pienentyä riippuen siitä, millainen hänen viikoittainen työaikansa oli ennen kokeilua. Vastaavasti työaika lisääntyy tai vähenee, kun kaikkien opettajien työaika yhdenmukaistetaan.

Aiempi kokeilu tyssäsi kustannuksiin

Vuosityöaikaa kokeiltiin kolmen vuoden ajan Luovin, Kiipulan ja Validian ammattiopistoissa. Kaikki kolme oppilaitosta toimivat useilla paikkakunnilla.

Nykyinen vuosityöaikakokeilu ei ole ensimmäinen laatuaan. Ammatillisissa erityisoppilaitoksissa kolme vuotta kestänyt pilottijakso lopetettiin viime syksynä. Se vastasi lähestulkoon ammattikouluissa nyt käynnissä olevaa kokeilua. Erityisoppilaitokset on tarkoitettu opiskelijoille, jotka tarvitsevat muita enemmän tukea esimerkiksi oppimisvaikeuksiensa vuoksi.

Kaikki kolme kokeiluun osallistunutta oppilaitosta palasivat vanhaan oppitunteihin perustuvaan työaikaan. Ammattiopisto Luovin johtajan Hannu Koivulan mukaan menojen kasvu oli keskeinen syy kokeilun loppumiseen. Luovi tarjoaa koulutusta Tampereen lisäksi 23 muulla paikkakunnalla.

– Kokeilun mahdollistanut sopimus tehtiin vuonna 2014, jolloin ammattikoulutuksen rahoitus oli huomattavasti nykyistä korkeampi.

Koivula viittaa koulutusleikkauksiin, joita nykyinen ja edellinen hallitus on toteuttanut. Esimerkiksi viime vuonna ammatillisen koulutuksen rahoitus väheni 190 miljoonalla.

Kuntatyönantajien Hannu Freundin mukaan aiemmasta kokeilusta on otettu opiksi.

– Meillä kuntapuolella on ollut kokeiluja jo kymmenkunta vuotta sitten. Niitä yhdisti se, että uusista malleista sovittiin paikallisesti. Kustannukset eivät kuitenkaan pysyneet hallinnassa, Freund kertoo.

Freund uskoo, että aikaisemmat ongelmat ratkaistaan nyt keskustason sopimisella. Kuntatyönantajat ja OAJ ovat sopineet nykyisen työaikakokeilun kaikki palkka- ja työaikamääräykset. Työpaikalla ei siis tarvitse enää neuvotella uudistuksen vaikeimmista asioista.

Työaika kirjattava vartin tarkkuudella

Kolme vuotta kestävästä kokeilusta on nyt puoli vuotta takanapäin. Stadin ammattiopiston opettajan Petteri Lambertin mukaan kokeilun ensimmäiset metrit ovat olleet henkilöstölle stressaavia. Opettajia turhauttaa etenkin työajan liian tarkka kirjaaminen.

– Kokeiluun osallistuvat opettajat joutuvat kirjaamaan työtehtävänsä 15 minuutin tarkkuudella Wilmaan. Aina ei ole kuitenkaan kovin selvää, mikä lasketaan työksi. Vapaa-ajalla ajatukset voivat pyöriä työssä, mutta harva kirjaa näitä tunteja.

Luovin Hannu Koivulan mukaan työajan liian tarkka mittaaminen oli myös yksi ammatillisten erityisoppilaitosten kokeilun kompastuskivistä.

Haastattelun jälkeen Lambert laittaa sähköpostia. Noin sadan it-laitteen ja kalusteen inventaarioon meni pari tuntia aikaa. Seuraava inventaario on vuorossa jälleen muutaman kuukauden päästä.