Yhteisöllinen työtila tarjoaa vaihtoehdon kotitoimistolle – “Kahvinjuonti yhdessä on monelle tärkeää”

Työelämän muutokset ajavat itsensä työllistävät yhteisiin tiloihin. Yhteisöllisten työtilojen määrä on kasvanut Suomessa viiden viime vuoden ajan.

Fakta

Yhteisöllinen työtila

  • Yhteisöllinen työtila on paikka, josta itsensätyöllistäjät voivat vuokrata toisten kanssa jaettua työtilaa.
  • Työtilat ovat yleistyneet maailmalla nopeasti 15 viime vuoden aikana ja Suomessa erityisesti vuoden 2008 talouskriisin jälkeen.
  • Tiloja on eniten Helsingissä, jossa niitä arvioidaan olevan kymmeniä tai jopa satoja.

Lähde: Pia Houni & Heli Ansio: Duunia kimpassa. Yhteisölliset työtilat Helsingissä.

Teho-osasto-nimisen yrityksen aulassa on pitkä pöytä. Sen ääressä kolme ihmistä naputtaa läppäreitään. Kaikki tervehtivät iloisesti, vaikka ovella seisoo tuntemattomia. Yksityisyrittäjät ovat kokoontuneet vanhan sairaalan tiloihin työskentelemään yhdessä. Rakennuksen historiasta muistuttavat nimen lisäksi rakennuksen sisäovet ja väli-ikkunat, jotka ovat peräisin sairaala-ajoilta.

Yksi Teho-osaston omistajista Kaisu Keisala-Kaseja työskenteli ennen yrityksen perustamista kahviloissa, bussipysäkeillä ja junissa. Hänen mukaansa paikat eivät mahdollistaneet keskittymistä vaativaa työtä.

Teho-osastolla on hieman yli kymmenen vakioasiakasta, jotka vuokraavat työtilaa kuukausimaksulla. Moni asiakkaista työskentelee mieluummin työtilassa kuin kotona.

– Aluksi voi olla jännittävää tehdä töitä kotona, kun saa työskennellä milloin haluaa. Siitä katoaa äkkiä hohto. Työpäivä rytmittyy paremmin, kun on tila, mihin mennä, Keisala-Kaseja sanoo.

Työelämän tutkija Anu Järvensivu Tampereen yliopistosta sanoo, että työpäivän rajaaminen vapaa-ajasta on yksi syy sille, miksi yrittäjät hakeutuvat yhteisöllisiin työtiloihin. Tiloista voi löytää myös uusia yhteistyökumppaneita ja ideoita. Toinen tärkeä syy on sosiaaliset kontaktit. Yrittäjät ovat työtiloissa tekemisissä toistensa kanssa ystävinä, koska suhteen lähtökohtana ei ole sama työnantaja.

– Esimerkiksi kahvinjuonti yhdessä on monille tärkeää, Järvensivu sanoo.

Yksi Teho-osaston neuvottelutiloista on nimetty vanhan sairaalan hengessä.

Työkaverilta apua

Järvensivun mukaan yhteisöllisten työtilojen määrä on ollut Suomessa kasvussa viiden viime vuoden ajan. Ihmiset tekevät yhä enemmän liikkuvaa työtä, jolloin he työskentelevät yhden työnantajan tilojen sijaan useissa eri paikoissa.

– Pienten yrittäjien ja itseään työllistävien määrä on lisääntynyt, mikä on vaikuttanut yhteisöllisten työtilojen kysyntään.

Teho-osaston kaikki nykyiset asiakkaat ovat yksityisyrittäjiä. Keisala-Kasejan mukaan monet ovat olleet aikaisemmin palkkatöissä ja siirtyneet sitten yrittäjiksi. Yksin työskennellessä ympäriltä on puuttunut yhteisö, jota monet ovat lähteneet Teho-osastosta hakemaan.

Yksi pöydän ääressä työskentelevistä henkilöistä on kääntäjä Milka Koiranen. Hän on kääntänyt koko aamupäivän auton käyttöohjekirjaa. Aiemmin Koiranen teki töitä toimistossa, jossa oli ympärillä paljon työkavereita. Yrittäjäksi siirryttyään Koiranen koki, että yhteisöllinen työtila on hänelle ainoa vaihtoehto.

– En voisi työskennellä kotona, koska siellä ei ole ketään, jolta voisin kysyä apua. Täällä on työyhteisö ja paljon muita kääntäjiä, Koiranen kertoo.

Teho-osaston perustajat ovat Kaisu Keisala-Kaseja (vas.), Elina Eskola ja Hanna Sirniö.

Vaahtokarkkeja ja kehonhuoltoa

Teho-osaston ovet avattiin syyskuussa 2017. Tänään 14. helmikuuta kolmen yrittäjän perustamassa työtilassa on ystävänpäivän kunniaksi avoimien ovien päivät. Kahvihuoneessa ahertajia odottavat sydämenmuotoiset vaahtokarkit ja sydänkoristeiset laskiaispullat.

Herkuttelun lisäksi tarjolla on kehonhuoltoa. Milka Koiranen ei aio osallistua työpäivänsä aikana järjestettävään aktiviteettiin.

– Minulla on yleensä sen verran kiire, että joudun jättämään jumpan väliin, Koiranen naurahtaa.