Pakkopalautukset pelottavat turvapaikanhakijoita: ”Jos meidät palautetaan Afganistaniin, unelmani ei koskaan toteudu”

Helsingin narinkkatori oli jaettu narulla kahtia lauantaina. Toisella puolella pidettiin mielenosoitusta, jossa vastustettiin pakolaisten palauttamista Afganistaniin. Vastapäätä Suomi ensin -kansanliike kailotti vastalauseitaan turvapaikanhakijoille.

Turvapaikanhakija Ghulam Hazrat on huolissaan pakkopalautuksista. Hän on tullut Helsingin Narinkkatorille mielenosoitukseen, jossa vastustetaan maahanmuuttoviraston päätöksiä. Hazrat tuli Suomeen lokakuussa 2015.

– Afganistan ei ole minulle turvallinen paikka. Jos joudun palaamaan sinne, minut ja perheeni tapetaan, Hazrat kertoo.

Vuonna 2016 Afganistanissa kuoli tai loukkaantui YK:n mukaan 11 418 ihmistä. Talibanin ja muiden maan hallitusta vastustavien joukkojen lisäksi turvallisuutta on heikentänyt Isis-terroristijärjestön asettuminen maahan. Maahanmuuttovirasto Migrin tilannekatsauksessa joulukuulta 2017 kerrotaan väkivallan tason olevan äärimmäisen korkealla entistä useammalla alueella.

Mielenosoittajat vastustavat palautuksia Afganistanin pääkaupunkiin Kabuliin, jonne on tehty useita terrori-iskuja lähiaikoina.

Epävakaasta tilanteesta huolimatta Suomi palauttaa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita ihmisiä Afganistaniin. Ruotsin poliisi on toistaiseksi lopettanut palautukset Afganistaniin. Suomessa palautuksia on perusteltu sillä, että koko Afganistan ei ole sodassa.

Hazrat ei ole saanut turvapaikkaa, mutta hän näkee tulevaisuutensa Suomessa.

– Haluan jatkaa elämääni ja opintojani täällä. Aion opiskella oikeustiedettä. Suomi on todella hyvä paikka asua, koska täällä ihmiset kunnioittavat ihmisoikeuksia ja lakia.

Ghulam Hazrat pelkää joutuvansa palaamaan Afganistaniin, missä hänen henkensä on uhattu.
Pakkasesta huolimatta Narinkkatorille kerääntyi runsaasti ihmisiä osoittamaan tukea turvapaikanhakijoille.

Napit vastakkain torilla

FAKTA

Turvapaikkapäätökset Suomessa

  • Vuonna 2017 turvapaikkaa haki 5059 henkilöä.
  • Maahanmuuttovirasto käsitteli viime vuonna 9418 turvapaikkahakemusta, joiden joukossa oli myös edellisten vuosien hakemuksia. Kielteisen päätöksen sai 42,4 prosenttia hakemuksista.
  • Kielteisen turvapaikkapäätöksen yhteydessä tehdään käännytyspäätös. Yleensä hakijalle annetaan 30 päivää aikaa poistua maasta vapaaehtoisesti. Jos kielteisen päätöksen saanut ei poistu, poliisi tekee käännytyksen.
  • Kielteisestä päätöksestä voi valittaa hallinto-oikeuteen ja korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeudet käsittelivät viime vuoden aikana noin 7540 valitusta turvapaikkapäätöksistä.

Mielenosoituksessa eri järjestöjen edustajat ja poliittiset vaikuttajat pitävät puheita. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty kerää torilla allekirjoituksia sisäministeri Kai Mykkäselle osoitettuun vetoomukseen, jossa vaaditaan palautusten keskeyttämistä.

Torin toiselta laidalta alkaa kuulua meteliä. Suomi ensin -kansanliike on päättänyt esittää vastalauseitaan turvapaikanhakijoiden mielenosoitukselle.

Kahden mielenosoituksen äänet sekoittuvat keskenään. Poliisit pysäköivät autonsa muuriksi mielenosoitusten väliin. Välillä ihmiset käyvät huutelemassa ja ilveilemässä toiselle puolelle, mutta mitään varsinaista yhteenottoa ei tapahdu. Don’t send Afghans back -mielenosoituksen järjestäjät pyytävät poliisia lavalle.

– Miksi poliisi on sallinut kahdet kaiuttimet samalle torille, vaikka me varasimme tämän paikan ensin?

Tilannetta valvovat poliisit eivät reagoi kutsuun, vaan jatkavat torin laidalla seisoskelua.

– Olemme täällä vain valvomassa ja neuvottelemassa. Emme anna lausuntoja. Tämä on tilannejohtajan linjaus, poliisit kertovat.

Lastenvaunuihin kiinnitetty kyltti kerää ohikulkijoiden katseet.
Afganistaniin palautetut ihmiset joutuvat elämään jatkuvassa pelossa.

Lain mukaan mielenosoituksista on ilmoitettava poliisille. Jos samassa paikassa ilmoitetaan järjestettävän samanaikaisesti useita kokouksia eikä niiden järjestäminen yhtä aikaa ole mahdollista, ensimmäisenä ilmoituksen tehnyt järjestäjä on etusijalla.

Narinkkatorin mielenosoitus on osa yleiseurooppalaista mielenosoitusviikonloppua. Stand up for Afghans -kampanjan tapahtumia järjestettiin viikonlopun aikana 49 ympäri Eurooppaa. Suomessa mielenosoituksia oli Helsingin lisäksi Kuopiossa, Jyväskylässä ja Lahdessa.

Poliisi valvoo Suomi ensin -liikkeen vastamielenosoitusta.
Mielenosoittajat haluavat muistuttaa, että kukaan ei jätä kotiaan mitättömistä syistä.

Suomessa voi toteuttaa unelmiaan

Samalla kun Suomi ensin -liikkeen väki huutelee rasistisia vastalauseitaan, lavalle nousee nuori tyttö.

– Olen kyllästynyt katsomaan uutisia Afganistanista, missä ihmisiä tapetaan koko ajan. Itken joka yö, 13-vuotias Zahra Azimi huutaa mikrofoniin.

Puheen jälkeen ihmiset halaavat Azimia ja kiittävät häntä rohkeudesta. Azimin perhe on saanut kaksi kielteistä turvapaikkapäätöstä ja tyttö on erittäin huolissaan siitä, että perhe joutuisi palaamaan Afganistaniin. Azimi on asunut Suomessa kaksi vuotta ja neljä kuukautta.

– Unelmani on lapsesta saakka ollut, että minusta tulisi hammaslääkäri. Jos meidät palautetaan Afganistaniin, unelmani ei koskaan toteudu.

Hetken kuluttua Azimi marssii ystäviensä kanssa keskelle toria vastustamaan Suomi ensin -porukan rasistista huutelua.

Kylteissä näkyvät punaiset leijat ovat Stand up for Afghans -kampanjan tunnus.
Viime vuonna lähes 800 afgaania sai kielteisen päätöksen turvapaikkahakemukseen.