Hyvä, paha pelaaminen — digipelaaminen voi olla antoisa harrastus, mutta siihen voi myös addiktoitua

Kilpailuviettiin vetoava digitaalinen viihdepelaaminen voi viedä mukanaan, niin että se alkaa haitata sosiaalisia suhteita ja kokonaisvaltaista hyvinvointia. Peliriippuvuus on onneksi kuitenkin melko pienen joukon ongelma.

Digitaalinen viihdepelaaminen on Suomessa yleistä. Tampereen yliopiston pelitutkijan Janne Paavilaisen mukaan noin 60 prosenttia suomalaisista pelaa jotakin digipeliä vähintään kerran kuukaudessa. Pelaajia löytyy kaiken ikäisistä.

Pelaajat voidaan karkeasti jakaa erilaisiin ryhmiin pelaamisen tapojen ja tavotteiden perusteella. Kasuaalipelaajat pelaavat silloin tällöin esimerkiksi kännykällä tai tietokoneella, kun taas corepelaajat  saattavat pelata esimerkiksi yhdessä kavereiden kanssa. Kolmanteen ryhmään eli niin sanottuihin hardcorepelaajiin kuuluu intohimoisia pelien vapaa-ajan harrastajia ja pelaamisessa kilpailevia e-urheilijoita.

Vaikka peleillä on tutkitusti paljon hyviä vaikutuksia, pelaamisesta voi tulla myös riippuvaiseksi.

Tampereen e-sports klubin Tesk ry:n puheenjohtaja Hermanni Ahtiaisen mukaan peleissä koukuttaa niiden tarjoama voiton mahdollisuus. Pelit tarjoavat tyydytystä ihmisen luontaiselle kilpailuvietille.