Rekrytointitapahtumissa luodaan tulevaisuuden suhteita – Yrityspäivät toivat yhteen työnantajia ja -hakijoita

Tampereen yliopiston keskustakampus täyttyi helmikuun alussa työnantajista ja -hakijoista, kun rekrytointitapahtuma toi yhteen kesätyöntekijöitä etsiviä yrityksiä ja työtä hakevia opiskelijoita. Yrityspäivien pääyhteistyökumppanina toimivan henkilöstöpalveluyrityksen Nordicin operatiivisen johtajan Jukka Lankisen mielestä on tärkeää, että järjestetään tapahtumia, joihin nuoret osaajat voivat tulla etsimään töitä ja esittäytymään tuleville työnantajilleen.

– Uskon, että kaikki, jotka täällä ovat tänään paikalla, haluavat kohdata kasvokkain niitä henkilöitä, jotka ovat tulevaisuuden tekijöitä, Lankinen sanoo.

Yrityspäivät järjestetään ensi vuonna 30. kerran, ja Lankinen toivoo, että tapahtuma järjestetään jatkossakin.

Työntekijöitä palkataan harvoin suoraan tapahtumista

Yrityspäivillä käydään tärkeitä keskusteluja, ja työnantajat pääsevät tapaamaan mahdollisia tulevia työntekijöitään. Tapahtumissa laitetaan alulle mielenkiintoisia keskusteluja ja luodaan tulevaisuuden suhteita, mutta harvemmin työnantajat tarjoavat työtä hakijoille suoraan paikan päällä.

– En tiedä palkataanko niin sanotusti suoraan ständiltä, mutta saadaan hyviä keskustelun avauksia hyvien ihmisten kanssa, Lankinen kertoo.

Lankisen mukaan yliopistolla on tarjolla hyvää tulevaisuuden työvoimaa. Yritykset haluavat olla mukana tapahtumassa, koska sieltä jää mieliin hyviä tyyppejä, joille voidaan tarjota töitä myöhemmin, vaikkapa seuraavana kesänä.

Kevät on kiireistä aikaa rekrytointitapahtumien järjestämisessä

Kevät onkin erityisen kiireistä aikaa rekrytointitapahtumien järjestämisessä. Tapahtumista palkataan ympärivuotisia ja pidempiaikaisiakin työntekijöitä, mutta pääasiassa niissä keskitytään kesätöihin.

– Meillä Nordicilla oli viime vuonna 1 300 työntekijää ympäri vuoden, mutta suurin piikki meilläkin on kesätyöntekijöitä etsiessä.

Nordic tarjoaa satoja kesätyöpaikkoja, joten tulevat kuukaudet ovat kiireistä aikaa.

Rautatieasemasta tuli suosittu ajanviettopaikka myöhtästelevien junien takia – matkustajat kaipaavat asemahalliin ajankuluksi musiikkia

VR:n nettisivut täyttyivät myöhästelevästä junaliikenteestä kertovista ilmoituksista helmikuun alussa. Junat eivät päässeet kulkemaan aikataulussa edes leudompina ja lumisateettomina päivinä, koska osa kalustosta oli pakkaspäivien jäljeltä pahasti jäässä.

Tampereen rautatieasemalla oli pulaa istumapaikoista lumipyryisenä iltapäivänä. Moni matkustaja joutui odottelemaan myöhässä olevaa junaa asemahallissa lähes tunnin.

Puhelin auttaa kuluttamaan aikaa

Moni halissa junaa odotellut turvautui puhelimeen, jotta sai ajan kulumaan. Myös hallissa sijaitsevissa ravintoloissa ja muissa liikkeissä riitti asiakkaita.

Työmatkaa Tampereelta Helsinkiin tehnyt Eija Niemilä aikoi kuluttaa ylimääräisen ajan asemalla vaihtamalla kuulumisia sukulaisten kanssa puhelimitse. Vaikka Niemilällä oli suunitelma ajan kuluttamiseksi, voisi myös VR hänen mielestään tehdä odottelusta mukavampaa.

– VR voisi soittaa asemahallissa esimerkiksi musiikkia. Mitään kovin yksilöllistä palvelua VR tuskin voi hallissa odotteleville tarjota.

Toimintaterapiasta apua sekä työssäkäyntiin että leikkiin – ”Toimintaterapeutti on arjen toiminnan mahdollistaja”

Toimintaterapiasta hyötyvät eniten ne, joilla on vaikeuksia selviytyä päivittäisestä elämästä. Tavoitteena on tukea ja ylläpitää yksilön toimintakykyä, joka mahdollistaa osallistumisen joka päiväisiin toimintoihin. Näitä toimintoja voivat olla opiskelu ja työ, mutta myös leikki ja itsestään huolehtiminen.

Tampereella Toimintaterapia Tammistossa työskentelevä Maikku Tammisto on tehnyt 25 vuotta töitä toimintaterapeuttina. Tammisto painottaa toimintaterapeutin työn paneutuvan pitkälti yksilön arjesta kumpuaviin tarpeisiin ja haasteisiin.

– Toimintaterapeutti on arjen toiminnan mahdollistaja, Tammisto toteaa.

Taitojen harjoittelua leivän voitelusta kaverin kanssa olemiseen

Toimintaterapeutti voi tukea sekä kouluikäisen mahdollisuuksia leikkiin että aikuisen työssäkäyntiä tai kodinhoitoa. Tammisto muistuttaa toimintaterapian olevan useimmiten erilaisten taitojen harjoittelua, jotka vaihtelevat aina leivän voitelusta pukeutumiseen ja kaverin kanssa olemiseen.

Koska toimintaterapian tavoitteena on tukea arjen toimivuutta, muokataan ympäristö mahdollisimman toimintaa tukevaksi. Yleensä toimintaterapia tapahtuukin yksilön arkiympäristössä.

– Suurin osa terapioista, noin 70 prosenttia, tapahtuu asiakkaan omassa ympäristössä eli kodissa, päiväkodissa tai koulussa, Tammisto kertoo.

Toimintaterapiassa harjoitellaan arkisiakin taitoja.

Jenny Jokisen uutisanalyysi: Huuhaaseen retkahtavat myös valveutuneet

”Uskomattomat terveysniksit: Omena tuo hyvän olon, korkokengät orgasmin.”

Nettiä selaillessa terveysjutuilta ei voi välttyä. Hälytyskellot soivat helposti, kun iltapäivälehti jakaa pomminvarman terveysvinkin, josta ei ole ennen kuultu. Harhaanjohtavaa tietoa ei ole kuitenkaan aina helppoa tunnistaa.

Lehtien nettiversioissa on rinnakkain uutisia, mainoksia ja kaupallisia yhteistöitä. Facebookin seinälle ilmestyy julkaisuja ties mistä. Klikkiotsikot herättävät mielenkiinnon, ja on pakko vähän vilkaista, mistä on kyse. Ellei ole tarkkana, erilaiset sisällöt menevät helposti sekaisin. Oma lukunsa ovat mielipidevaikuttajat. Terveellistä elämää viettävän ravintoterapeutti-fitnessbloggaajan sanaan on liian helppo luottaa varsinkin silloin, jos häntä on seurannut usean vuoden ajan.

Medialukutaito on tärkeämpää kuin koskaan. Aiemmin lähdekritiikkiä on opetettu lähinnä alakoululaisille, mutta viime vuosina on herätty siihen, että kriittinen lukeminen on tärkeää jokaiselle. Viime syksynä lääketieteen opiskelijat kyllästyivät perättömiin terveysjuttuihin ja perustivat Vastalääke-yhdistyksen ehkäistäkseen terveyshuuhaan leviämistä. Myös Aalto-yliopisto ja Tampereen yliopisto halusivat osallistua harhaanjohtavaa tietoa vastaan käytävään taisteluun. Yliopistojen yhteistyössä syntyi nuorille ja aikuisille suunnattu Sisältösekaannuksen selviytymisopas, joka auttaa tunnistamaan muun muassa valeuutiset, virheet ja näennäistieteen.

Tyypillinen ajatus on, ettei itse retkahda uskomaan mitään liian heppoisin perustein. Opasta tekemässä ollut tutkija Paula Haara toteaakin, että suurin puute medialukutaidossa on liika usko siihen, että tunnistaa vaikuttamispyrkimykset. Haaran mukaan olisi tärkeää löytää tasapaino hällä väliä -asenteen ja kaiken epäilemisen väliltä.

Mieli on taipuvainen myös vahvistusharhaan, jossa jää huomiotta omiin näkemyksiin sopimaton tieto. Hyvinvointikuplassa onkin varsin vaivatonta uskoa, että macajauhe, magnesium ja kurkuma ovat avain hyvinvointiin. Todellisuudessa lisäravinteiden ja elintarvikkeiden terveellisyydellä on helppo vedättää kuluttajia, ja terveystietoinenkin ihminen saattaa sortua tuotteiden terveysvaikutusten ylikorostamiseen.

Hiljattain julkaistusta tutkimuksesta selvisi, että viime vuoden kymmenestä suosituimmasta terveysuutisesta vain kolme oli tieteellisesti päteviä. Terveysuutisoinnissa kaikki ei useimmiten olekaan ihan sitä miltä näyttää. Vaikka tutkimus näyttäisi ensin pätevältä, siinä voi olla liian pieni otos tai tuloksia on saatettu yleistää virheellisesti.

Jos uskoo omenan helpottavan migreeniä, siitä tuskin on paljon haittaa. Terveys on kuitenkin asia, jonka kanssa ei saa leikkiä. Hopeavesi on tarkoitettu pieninä määrinä ulkoiseen käyttöön, mutta sitä on silti markkinoitu ravintolisänä. Lopulta THL puuttui asiaan, ja varoitti kannanotollaan hopeaveden myrkyllisyydestä. Paljon keskustelua on herättänyt myös rokotuskattavuuden lasku. Rokottamattomat altistavat vaarallisille tartunnoille paitsi itsensä, myös koko lähiympäristönsä, kuten Luodon tuhkarokkotapaus osoitti.

Terveys on kiinnostanut ihmisiä kautta aikojen, ja siksi terveysjutuille riittää luultavasti lukijoita jatkossakin. Kun kyseessä on ihmiskeho ja -mieli, virheet ja ylilyönnit voivat aiheuttaa vakavia seurauksia. Totuuden nimissä terveysuutisoinnin ei tulisi luvata liikoja. Monimutkaisiin ongelmiin on harvoin yksinkertaisia ratkaisuja.

Uusimmassa Moreeni-lehdessä sopeutumisvaikeuksia, vaalikoneita ja katusoittajien arkea

Tampereen yliopiston toimittajakoulutuksen Moreeni-lehti 1/2019 on ilmestynyt. Tämänviikkoisessa Moreenissa kerrotaan yliopistoon tulleiden opiskelijoiden sopeutumisvaikeuksista – omatoimisuuden vaade ja ajan hallinta aiheuttavat huolia fukseille. Lisäksi Moreenissa pohditaan masennuksen diagnosoinnin vaikeutta ja terveyshuuhaan rynnistystä mediaan.

Moreenissa kerrotaan myös, miten uskontojen kirjo on muuttanut tamperelaiskoulujen elämää, tutustutaan vaalikoneisiin sekä pohditaan, pitäisikö jokaisen meistä ryhtyä tulevaisuudessa omaishoitajaksi.

Moreeni tapaa myös parikymppisen Jarkko Mäkisen, joka kertoo, millaista on arki atooppisen ihottuman kanssa.

Moreeni on Tampereen yliopiston toimittajakoulutuksen viikkolehti. Tampereen toimittajakoulutuksella on ollut säännöllisesti ilmestyvä julkaisu vuodesta 2002 lähtien.