Koiranjalostus on paljon muutakin kuin vastuuttomia ylilyöntejä – näin rotujen terveysongelmia voitaisiin ratkoa

”Sairas koira” ei ole titteli, jonka haluaisi omalle rakkaalle rodulleen. Näin kuitenkin kävi cavalier kingcharlesinspanielille joitain vuosia sitten. Paljastui, että rodulla ilmenee syringomyelia-nimistä sairautta. Erittäin kivuliasta syringomyeliaa aiheuttaa kallon epämuodostuneisuus, jolloin koiran pikkuaivot eivät mahdu kunnolla paikoilleen.

Cavalier kingcharlesinspanielin ongelmia käsiteltiin julkisuudessa ja osa oli valmis kieltämään suositun seurakoirarodun kokonaan. Keskustelua voisi verrata siihen, mitä se on nyt lyttykuonoisten rotujen kohdalla.

Cavalierin pelastus kuitenkin oli, että rotuharrastajat eivät sulkeneet silmiään ongelmilta. Ne otettiin alusta asti tosissaan. Esimerkiksi syringomyelia-kuvaukset aloitettiin heti, kun sairaudesta saatiin tieto.

– Ainakin tässä vaiheessa kuvataan kovasti, ja ihmiset haluavat käyttää jalostukseen ehdottomasti oireettomia koiria, kertoo Jaana Leppiaho Suomen Cavalier Kingcharlesinspanieliyhdistyksestä.

Rotu on mukana Kennelliiton perinnöllisiä sairauksia ja vikoja vastustavassa PEVISA-ohjelmassa. Lisäksi rotujärjestöllä on oma terveystutkimustili, jotta se voi tukea rahallisesti koirille tehtäviä tutkimuksia.

Cavalier kingcharlesinspanielin terveystilanne onkin parantunut. Työ rodun hyväksi on myös huomattu.

Kennelliitto ja vakuutusyhtiö Agria myönsivät Suomen Cavalier Kingcharlesinspanieliyhdistykselle viime joulukuussa 3000 euron tunnustuspalkinnon.

– Kyllä suosittelen kaikille roduille, joilla on joitain vikoja mielessä, hengitysongelmia tai muita, niin tutkimuksiin. Sitten tiedot tilastotasolla julkisuuteen ja rotujärjestön tukihan olisi hyvä, Leppiaho sanoo.

Jos on tahtoa, on myös ratkaisuja

Jalostamisen määre on, että se parantaa sukupolvea ja se on määrätietoista toimintaa.

Näin toteaa Kennelliiton jalostusasiantuntija Katariina Mäki. Vaikka tiedossa on, että muutamien koirarotujen terveysongelmat ovat tällä hetkellä suuremmat kuin monilla muilla, haluaisi Mäki kiinnittää huomion ensisijaisesti yksittäisiin koiriin.

Ja toisaalta myös ihmisiin.

– Oli minkä rotuinen koira tahansa, joka kerta kun ihminen päättää, että teen koirallani pennut, niin joka kerta hän vaikuttaa tulevien koirien ja pentujen hyvinvointiin, Mäki sanoo.

Aina vastuuta jalostuksesta ei haluta tai ymmärretä kantaa, mikä ilmenee rotujen terveysongelmina. Näin on käynyt esimerkiksi lyhytkuonoisille ja -kalloisille, eli brakykefaalisille, roduille. Ilmeisin terveyshaitta näillä roduilla on olemattomaksi jalostettu kuono, joka aiheuttaa vakavia hengitysvaikeuksia.

Kuuntele aiempi Aivoriihi-keskustelu brakykefaalisten rotujen terveysongelmista ja jalostuksesta täältä.

Mitä keinoja rotujen terveyden pelastamiseksi on? On tärkeää, että uusia pentuja syntyy vain terveille yksilöille. Tätä voidaan valvoa esimerkiksi PEVISA-ohjelman avulla. Toisaalta, aina terveitä koiria ei rodun sisältä löydy tarpeeksi. Tai sitten niitä on niin vähän, että homma uhkaa mennä sisäsiittoiseksi. Yksi ratkaisu olisikin tehdä roturisteytyksiä.

Jalostusasiantuntija Katariina Mäen lisäksi Radio Moreenin jutussa kuullaan Kennelliiton jalostustieteellistä toimikuntaa monta vuotta johtanutta ja kansainvälisen koirajalostusliiton tieteellisen toimikunnan puheenjohtajaa Kirsi Sainiota. Lisäksi Jaana Leppiaho kertoo Cavalier kingcharlesinspanielin nykytilanteesta.

Hyvä, paha pelaaminen — digipelaaminen voi olla antoisa harrastus, mutta siihen voi myös addiktoitua

Digitaalinen viihdepelaaminen on Suomessa yleistä. Tampereen yliopiston pelitutkijan Janne Paavilaisen mukaan noin 60 prosenttia suomalaisista pelaa jotakin digipeliä vähintään kerran kuukaudessa. Pelaajia löytyy kaiken ikäisistä.

Pelaajat voidaan karkeasti jakaa erilaisiin ryhmiin pelaamisen tapojen ja tavotteiden perusteella. Kasuaalipelaajat pelaavat silloin tällöin esimerkiksi kännykällä tai tietokoneella, kun taas corepelaajat  saattavat pelata esimerkiksi yhdessä kavereiden kanssa. Kolmanteen ryhmään eli niin sanottuihin hardcorepelaajiin kuuluu intohimoisia pelien vapaa-ajan harrastajia ja pelaamisessa kilpailevia e-urheilijoita.

Vaikka peleillä on tutkitusti paljon hyviä vaikutuksia, pelaamisesta voi tulla myös riippuvaiseksi.

Tampereen e-sports klubin Tesk ry:n puheenjohtaja Hermanni Ahtiaisen mukaan peleissä koukuttaa niiden tarjoama voiton mahdollisuus. Pelit tarjoavat tyydytystä ihmisen luontaiselle kilpailuvietille.

 

Kun iho voi pahoin, Joni voi pahoin – Tuntuu kuin kaikki keinot olisi jo kokeiltu

Joni on kokenut epävarmuutta ihostaan jo kymmenen vuotta. Akne puhkesi teini-iässä eikä ole ottanut lähteäkseen. Epäpuhtaudet ovat jättäneet iholle muistoksi arpia, joita Joni kutsuu ydinräjähdyksiksi.

 

Iltaisin Joni pysähtyy peilin eteen tutkiskelemaan ihon tilannetta. Vuodenajat vaikuttavat ihon vointiin, mutta akne ei silti helpota kokonaan. Kesäisin iho voi paremmin, onneksi aurinko paistaa jo!

 

Ihon tarkastelu johtaa yleensä uusien epäpuhtauksien nyppimiseen, joka tekee olosta yhä epätoivoisemman. Puristelusessiot venyvät usein odotettua pidemmiksi, eikä kovakourainen käsittelykään tunnu enää missään.

 

Puhdistusrituaali päättyy kasvojen pesuun. Vaikka iho-ongelmille ei näy loppua, puhdistaa Joni silti päivittäin kasvonsa. Vuosien kokeilujen jälkeen sitä oikeaa tököttiä ei ole vielä löytynyt. Yrityksen puutteesta ei voi silti syyttää.

 

Joni miettii usein, mitä muut ajattelevat hänen ulkonäöstään. Illanviettoon lähteminen tai uusiin ihmisiin tutustuminen tuntuu joskus vaikealta, mutta Joni yrittää parhaansa mukaan unohtaa epävarmuutensa. Hän on päivä päivältä enemmän sujut itsensä kanssa.

 

Meikkini on identiteettini – ehostuksella saa aikaan merkittävän muodonmuutoksen

Aamun meikkirutiini alkaa sopivien luomivärisävyjen valitsemisella. Minea Ihala omistaa niin monta palettia, ettei yksikään niistä ole ehtinyt kulua loppuun. Väriskaala kulkee luonnonväreistä räikeisiin vaihtoehtoihin. Valinta kohdistuu tällä kertaa punaisen sävyihin.

 

Meikkaaminen alkaa luonnollisesti meikkipohjan tekemisellä, johon käytetään useita eri meikkaustekniikoita. Meikkisieni toimii contourin eli korostuksen apuvälineenä. Contour korostaa kasvojen haluttuja kohtia, ja puolestaan myös häivyttää niitä.

 

Meikkipohjan jälkeen alkaa pitkäkestoisin vaihe: silmämeikin toteutus. Luonnonvalolla ja käsipeilillä on suuri merkitys lopputuloksen onnistumiseen.

 

Tältä näyttää valmis lopputulos. Silmien rajaukset sekä tekoripset tuovat meikkiin paljon kontrastia. Tummat hiukset, ruskeat silmät ja korostetut kulmakarvat sointuvat tarkkaan mietityn silmämeikin sävyihin.

 

Muu ehostus kulkee käsi kädessä meikin kanssa. Hiusten laitto, samoin kuin vaatteiden ja asusteiden valinta, tekevät harmonisen kokonaisuuden yhdessä keväisen meikin ohella.

 

Sosiaalinen media on hyvin ulkonäkökeskeinen. Minean mielestä on tärkeää, että itsestä otetut kuvat ovat omaa etua edustavia. Meikillä onkin tärkeä rooli myönteisen kuvan luomisessa. Erilaiset kasvofiltterit imartelevat meikittömiäkin kasvoja.

Laura Körkön kolumni: Hei nuori! Valitse väärin ja kärsi siitä loppuelämäsi 

Ystäväni tuskailee korkeakoulujen yhteishaun kanssa. Hakisiko vain yhtä koulupaikkaa, vai pelaisiko varman päälle hakemalla useampaan koulutukseen? Hänellä on takanaan välivuosia, koska selkeää ykkösvaihtoehtoa ei ole ollut.

Muutama vuosi sitten olisin kannustanut häntä hakemaan mihin vain, kunhan saa jonkin koulupaikan. Nyt asia on toisin. Oman kokemukseni perusteella sanoinkin: hae ainoastaan sinne, minne oikeasti haluat. Muuten saatat kärsiä siitä loppuelämäsi, kiitos haku-uudistusten.

Paine jatko-opintojen valinnoista siirtyy paljon aikaisemmaksi lukion alkuun ja pahimmillaan yläasteelle. Syynä on, että suurin osa koulupaikoista täytetään ylioppilastutkinnon perusteella valituilla opiskelijoilla. Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan vuonna 2020 todistusväylä on pääasiallinen reitti opiskelupaikkoihin. Jo tämän vuoden haussa otetaan huomioon uusi valintatapa.

Vielä kinkkisemmäksi hakemisen tekee vuonna 2016 käyttöön otetut ensikertalaiskiintiöt. Niiden vuoksi usein yli puolet koulutuksien aloituspaikoista varataan ensikertalaisille. Mahdollisuudet alan vaihtoon tulevaisuudessa ovat siis yksinkertaisesti surkeat. Ei ahdistavaa, eihän?

Olen itse hyvä esimerkki väärin valinneesta opiskelijasta. Lukiossa olin hukassa, enkä tiennyt mitä haluan tehdä. Yliopistoon hain suurin odotuksin ja pääsinkin sisään. Vuoden jälkeen huomasin, että väärin meni. Alan opiskelu ei motivoinut eikä liioin koulutuksella aukenevat työpaikat – koko tulevaisuus ahdisti.

Monta vuotta yritin vaihtaa alaa. Lopulta se onnistui, vaikka olin valinnut ensimmäisen paikan väärin enkä kuulunut ensikertalaiskiintiöön. Monella ei kuitenkaan ole tällaista tuuria.

En tiedä ymmärretäänkö, että pääsykoeuudistus ahdistaa. Niin nuoria kuin alanvaihtajiakin. Jos ollaan rehellisiä, voiko kukaan kuvitella viisitoistakesäisen osaavan päättää mitä haluaa loppuelämältään? Ihmisen aivotkin kehittyvät vielä 30-vuotiaaksi asti. Miksi urahaaveemme eivät kehittyisi ja muuttuisi?

Kehottaisin hakuprosessien uudistajia miettimään tehtyjä muutoksia. Onko oikein, että yhä nuoremmat joutuvat tekemään isoja valintoja koulutuksen suhteen, kun samaan aikaan tulevaisuuden mahdollisuudet muuttaa mieltä heikennetään?

Tämän hetken vinkkini nuorelle on, että hae vain sinne, minne oikeasti haluat. Jos oma valinta ei ole varma, kannattaa hakemista lykätä. Siten ei tarvitse myöhemmin kärsiä.

Miksi jäätelöä ei voi syödä aamiaisella? – Tutkijatohtori Taru Lindblom vastaa

Miksi ihminen ei voi syödä aamiaisella jäätelöä tai tilata ravintolassa pääruoaksi suklaakakkua?

– Siksi, että hän haluaa antaa itsestään yhteiskuntakelpoisen vaikutelman, vastaa tutkijatohtori Taru Lindblom Tampereen yliopistosta.

Jotkut meistä miettivät huolella myös, voiko Instagramissa julkaista kuvan avokadopastasta, sillä se trendi meni jo. Lindblom muistuttaa kuitenkin, että trendit kiertävät ruokamaailmassa syklisesti aivan kuin vaatemuodissakin. Ennemmin tai myöhemmin avokadopasta ja lehtikaalisipsit ovat taas jokaisen edelläkävijän lautasella.

Juuri nyt on kuitenkin trendikästä syödä terveellisesti ja miettiä ruokavalinnoissaan esimerkiksi aivojaan ja suolistoaan. Tämän kevään väri on keltainen: ajan hermolla elävä foodie maustaa ruokansa aurinkoisenvärisellä kurkumalla.

Tampereen yliopiston toimittajaopiskelijoiden Jokapäiväinen leipämme -podcast-sarja käsittelee ruokaa ja siihen liittyviä ilmiöitä.