Corona MC Clubin kerhotila on suuremmassa käytössä ajokauden ulkopuolella. Kesällä ollaan hyvin pitkälti tien päällä.

Moottoripyöräkerhot ovat jäsenilleen kuin toinen koti – ”Tänne voi jäädä vaikka yöksi, jos kotiin ei huvita mennä”

Corona MC Clubin presidentti Janne Kiviranta liittyi kerhoon, kun alkoi kaivata sen tuomaa sosiaalisuutta. Hän puhuu niistä yhteisöllisinä kerhoina, ei liivijengeinä.

Corona MC Club on Suomen vanhin yhä toimiva moottoripyöräkerho. Se perustettiin vuonna 1963, kun motoristit alkoivat kokoontua nykyisin Kivenheittona tunnettuun Korona-baariin.

– Jo pikkupoikana ihailin Coronan jäseniä kaukaa ja ajoin mopolla heidän perässään, Janne Kiviranta, 49, kertoo.

Corona MC Club ei ole kaupallinen, poliittinen tai uskonnollinen kerho. Kiviranta kuvailee toimintaa hyvin vapaamuotoiseksi. Jokaisella saa olla omat mielipiteensä, ja eri aiheista käydään keskusteluja jäsenten kesken.

– Olisi kauheaa, jos kaikki olisivat samanlaisia. Mielipiteitä saa olla, eikä niitä tarvitse jättää oven ulkopuolelle, Kiviranta tähdentää.

Moottoripyöräkerhoon liittyminen ei tarkoita elinikäistä sitoutumista. – Täällä ei pidetä pakolla ketään. Jotkut ovat myös eronneet ja tulleet myöhemmin takaisin, Janne Kiviranta (oik.) kertoo. Vieressä Samuli Lehtonen.

Kiinnostuksen kohteena matkamoottoripyöräily

Kiviranta löysi paikkansa kerhosta 16 vuotta sitten. Hän mieltää kuuluvansa kerhon vanhan ja nopeasti kasvavan nuoren kaartin väliin.

Nuoremmalla kaartilla Kiviranta viittaa varapresidentti Samuli Lehtoseen, 33, joka kuvailee kerhon olevan sillantekijä eri taustoista tulevien ihmisten välillä.

– Se on meidän rikkautemme, että meillä on eri-ikäisiä ihmisiä erilaisilta aloilta. Emme olisi välttämättä missään tekemisissä, ellei yhteinen mielenkiinnon kohde yhdistäisi meitä, Lehtonen sanoo.

Kerhon päätavoitteena on matkamoottoripyöräilyn edistäminen. Kesäisin ajokaudella se tarkoittaa kokoontumisajojen järjestämistä ja niissä vierailua. Corona MC Club järjestää niistä itse vuosittain yhden, Rutakkorallin, jonne kutsutaan motoristeja kaikkialta Suomesta.

– Lisäksi vierailemme muiden kerhojen järjestämissä ajoissa ulkomaita myöten. Jokainen saa itse päättää, mihin menee, ja ajella sekä yksin että porukalla, Kiviranta kertoo.

Matkamoottoripyöräilyn lisäksi kerhon toimintakuvaan kuuluu moottoripyörien rakentaminen ja kunnostaminen.

Kerhon tukikohta on Tampereen Nekalassa sijaitseva kerhotila. Säännöllisiä kokoontumisia ei ole, vaan Kiviranta kuvailee tukikohtaa harrastuspaikaksi. Se on vapaasti käytettävissä kaikkien kesken, ja kerholla pyöriikin väkeä lähes joka ilta.

– Jokainen voi tulla lämmittämään saunaa ja kutsua muut paikalle, Kiviranta sanoo.

Kiviranta kuvailee kerhopaikkaa toiseksi kodiksi.

– Tämä on perheettömille perheenkorvike ja perheellisille pakopaikka. Tänne voi jäädä vaikka yöksi, jos kotiin ei huvita mennä. Jonkinlainen miesluola tämä siis on.

Moottoripyöräkerhoja, ei liivijengejä

Keskusrikospoliisi on määritellyt osan Suomessa toimivista moottoripyöräkerhoista järjestäytyneiksi rikollisryhmiksi. Näitä ryhmiä epäillään muun muassa huume-, talous- ja väkivaltarikoksista. Kiviranta ja Lehtonen näkevät moottoripyöräkerhot vain moottoripyöräkerhoina.

– Katsomme ihmisiä yksilöinä. Me emme tuomitse koko kerhoa yksittäisen jäsenen tuomion takia. Emme pidä poliiseja rikollisina, vaikka Jari Aarnio on saanut yli 10 vuoden tuomion, Kiviranta kuvailee.

Lehtonen tai Kiviranta eivät ole saaneet kerhon ulkopuolisilta tai viranomaisilta negatiivista palautetta kerhoa kohtaan, päinvastoin. Lehtosen mukaan ihmiset ovat kiinnostuneita toiminnasta ja kyselevät siitä paljon.

FAKTA

Uusia moottoripyöräkerhoja perustetaan koko ajan lisää

  • Corona MC Club on yksi kymmenistä Tampereella toimivista moottoripyöräkerhoista. Kerhoon kuuluu 40 jäsentä.
  • Suomessa kerhoja on noin 200. Tarkkaa määrää on vaikea sanoa, sillä uusia tulee koko ajan lisää.
  • Suomen Motoristit ry (SMOTO) on suomalaisten motoristien, moottoripyöräkerhojen ja järjestöjen yhteenliittymä ja yhteistyöelin, joka valvoo ja edistää suomalaisten motoristien etuja. Sen piiriin kuuluu noin 17 000 motoristia.
  • 2000-luvulla rikollisten moottoripyöräjengien asema on vahvistunut. Keskusrikospoliisin arvion mukaan Suomessa toimii noin 80 järjestäytynyttä rikollisryhmää.
  • Lähteet: Samuli Lehtonen, SMOTO, Sisäministeriö

Ei pelkkä harrastus

Kuten moniin muihinkin harrastustoimintoihin, moottoripyöräkerhoihin hakeudutaan yhteisöllisyyden takia. Kivirannalle kerho on enemmän kuin pelkkä harrastus. Se on elämäntapa, josta ei ole mahdollista luopua.

– En osaa kuvitella itseäni ilman moottoripyörää. Ajaessa moottoripyörällä maantietä pitkin syntyy vapauden tunne.

Jäseniä yhdistää rakkaus ajamiseen. Lehtoselle ajamisen nautinto on harrastuksen ydin.

– On tylsää lentää Helsinki-Vantaalta suoraan kohteeseen. Siinä matkan varrella on niin paljon nähtävää. Matka voi olla joissain tapauksissa tärkeämpi kuin päämäärä, Kiviranta lisää.

Kenellä tahansa on mahdollisuus liittyä moottoripyöräkerhoon. Ennen kerhoon pääsyä on täytettävä yksi tärkeä ehto.

– Ensiksi täytyy omistaa moottoripyörä, ja skootteri ei ole moottoripyörä. Näin on päätetty jo 1980-luvulla, ja siitä pidetään kiinni, Kiviranta päättää.

Janne Kiviranta (vas.) kertoo haluavansa jatkaa moottoripyöräperinnettä seuraavalle sukupolvelle, jota Samuli Lehtonen edustaa.