Tolvilan kartanon tila muuttui ravitallista luomulihatilaksi. – Jos ajattelee vain rahaa, ei kannata siirtyä luomuun, Jarmo Latvanen sanoo.

Luomuliha on kärsivällisen kuluttajan valinta – ”Se ei ole heräteostos”

Luomulihaa ostetaan eniten pääkaupunkiseudulla, mutta muu Suomi ottaa sitä koko ajan kiinni.

Tolvilan kartanon pellot levittyvät ympärillä joka suuntaan. Pellon reunassa päivystää kuusi lammasta. Ne ovat luomulampaita, ja pelloilla kasvava kaura on luonnonmukaisesti kasvatettua.

Akaassa sijaitseva Tolvilan kartanon lammastila siirtyi luomuun vuonna 2012. EU:ssa määriteltyjen säädösten mukaan kaiken luomueläimille syötetyn ruuan on oltava luonnonmukaisesti tuotettua. Eläinten pitää päästä useammin ulos ja niillä pitää olla enemmän tilaa liikkua kuin tavallisilla tuotantoeläimillä.

Tolvilan tilalla lampaat pääsevät ulos ympäri vuoden. Tilalla on 210 uuhta eli äitilammasta, joten lampailla on runsaasti tilaa laiduntaa.

– Pystyisimme pitämään täällä 600 uuhta tilojen ja peltojen puolesta, mutta silloin emme voisi huolehtia eläimistä niin hyvin kuin haluaisimme, tilan omistaja Jarmo Latvanen sanoo.

Tolvilan kartanon lampaat vierastavat uusia ihmisiä, mutta ovat silti kovin uteliaita.

Luomulampaan tuotanto on suurta

Luonnonvarakeskuksen tänä vuonna julkaistun tilaston mukaan luomulihan tuotanto on kasvanut viime vuosina. Vuonna 2012 luomulihaa tuotettiin 2,26 miljoonaa kiloa, kun viime vuonna määrä oli jo 4,36 miljoonaa kiloa.

Kasvu on kuitenkin vielä marginaalista, sillä esimerkiksi luomunaudantuotannon osuus kaikesta naudanlihatuotannosta oli viime vuonna vain 3,4 prosenttia. Siipikarja- ja sikatuotannossa osuus on vielä pienempi. Lammastuotannossa osuus on suurin, sillä viime vuonna luomun osuus kaikesta lampaanlihantuotannosta oli 24,9 prosenttia.

Myös luomulihaa tuottavien tilojen määrä on kasvanut. Vuonna 2006 tällaisia tiloja oli reilu 400, kun taas vuonna 2016 tiloja oli jo 959. Näistä valtaosa tuottaa naudanlihaa. Sika- ja siipikarjatiloja on yhteensä vain toistakymmentä.

Luonnonvarakeskuksen tilaston toimeksiantaja on Pro Luomu, jonka tavoitteena on edistää luomun kasvua ja kehitystä Suomessa. Yhdistyksen toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottilan mukaan erot eläinten tuotantomäärissä selittyvät sillä, että niiden kasvatusmenetelmät poikkeavat toisistaan.

– Nauta- ja lammastilojen on helpompi siirtyä luomuun kuin sika- ja siipikarjatilojen. Nautaa ja lammasta tuottavilla tiloilla kasvatetaan usein jo valmiiksi viljaa, jota voidaan helposti alkaa viljellä luonnonmukaisesti.

Trendikäs luomu

Tuotannon lisäksi myös luomulihan kysyntä on kasvanut, mikä näkyy päivittäistavarakaupoissa. S-ryhmän valikoimapäällikkö Sari Miettusen mukaan S-ryhmällä luomulihan myynti on tämän vuoden aikana kasvanut jo noin 30 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Viiden viime vuoden aikana luomulihan myyntimäärät ovat liki kaksinkertaistuneet.

Miettunen arvelee kysynnän kasvun syyksi sen, että kuluttajat ovat yhä enemmän kiinnostuneita eettisyydestä, ekologisuudesta ja hyvinvoinnista.

– Luomu vastaa moneen isoon kuluttajatrendiin, Miettunen sanoo.

Valikoimapäällikön mukaan eniten luomulihaa myydään pääkaupunkiseudulla, mutta muu Suomi ottaa sitä kovaa vauhtia kiinni. Suurinta luomulihan myynnin kasvu onkin muualla Suomessa.

Joulukinkusta käydään käsirysyä

Kauppias Samu Haapajoen mukaan luomupossun tuottaminen on kaksi kertaa kalliimpaa kuin tavanomaisesti tuotetun possun. Kuva: Milka Rissanen.

Kaikesta huolimatta tuotanto laahaa edelleen kysynnän perässä. Erityisesti puutetta luomulihasta on jouluna, kun monet kuluttajat haluavat juhlapöytään luomukinkkua hinnalla millä hyvänsä.

Valikoimapäällikkö Miettusen mielestä suomalaiset voisivat käyttää esimerkiksi luomukaritsanlihaa myös perinteisen sesongin ulkopuolella.

– Karitsa sopii pääsiäisen lisäksi hyvin muihin juhliin, viikonloppuruoaksi ja kesällä grilliin.

Luomujoulukinkkujen suosion on huomannut myös kauppias Samu Haapajoki. Tampereen kauppahallin Herkkuveräjässä joulukinkkuja varataan jo lokakuussa, ja viimeisistä kinkuista käydään kovaa vääntöä.

– Jouluna mummot mätkivät toisiaan käsilaukuilla saadakseen viimeisen kinkun, Haapajoki vitsailee.

Hinta ratkaisee

Samu Haapajoki on toiveikas luomulihan tulevaisuudesta ja uskoo sen kysynnän kasvavan. – Toivon ihmisten ymmärtävän, ettei luomuliha ole pelkkää hipsteröintiä. Kuva: Milka Rissanen.

Viisi vuotta sitten Samu Haapajoki näki luomulihassa myyntivaltin. Uutiset tehotuotannosta ja eläinten karuista oloista pysäyttivät kauppiaan ajattelemaan lihan eettisyyttä. Haapajoki halusi myydä lihaa, joka on puhdasta ja turvallista.

Kun kukaan muu ei vielä myynyt luomulihaa kauppahallissa, oli luomun valikoimiin ottaminen helppo päätös. Vuosien varrella asiakkaiden mielenkiinto luomuun on kasvanut.

Vaikka luomusta kysellään paljon, moni tekee lopullisen ostopäätöksen hinnan perusteella. Haapajoen mukaan luomulihan tuotanto on Suomessa kalliimpaa kuin muualla maailmassa. Samaan aikaan kulutus täällä on vielä pientä, mikä edelleen nostaa hintaa.

Kauppiaan mielestä myös nykyajan nopeatempoisuudella on kauhansa sopassa. Kun lihaa on saatava nyt ja heti, ei tule ajatelleeksi, että viikon päästä lihaa voisi saada luomuna.

– Luomu ei ole heräteostos, Haapajoki toteaa.

Luomutilat voivat taloudellisesti paremmin

Tolvilan kartanon lammastila myy kaikki tuotteensa suoraan Akaassa sijaitsevalta tilaltaan. Asiakkaita tulee Tampereelta ja Lempäälästä asti. Tuotteet myydään loppuun aina, kun tila kerran kuussa avaa myymälänsä ovet.

Ensimmäisinä vuosina kysyntää oli jopa niin paljon, että tilalta loppuivat tuotteet usein kesken. Nyt lammasmäärää on kasvatettu, ja tila markkinoi tuotteitaan ainoastaan omilla nettisivuillaan.

– Emme halua myydä ihmisille eioota, tilan omistaja Jarmo Latvanen sanoo.

Latvasen mukaan luomulihatilat voivat tällä hetkellä taloudellisesti paremmin kuin tavanomaiset lihatilat. Luomutuotteista maksetaan enemmän. Kemiallisten kasvinsuojeluaineiden ja lannoitteiden hinnat kasvavat koko ajan, joten niissä luomutilat säästävät.

Luomutuotannon kasvattaminen vaatii asennemuutoksen.

Jarmo Latvanen

Toisaalta tarkastusmaksut ovat korkeat. Suomessa luomutuotantoa valvotaan tiukemmin kuin esimerkiksi Keski-Euroopassa. Luomutarkastaja käy tilalla joka vuosi, mikä lisää tuotantokustannuksia.

Teologiksi opiskellut Jarmo Latvanen paimentaa lammaslaumaansa lempeällä otteella. – Lampaat ovat älykkäitä eläimiä.

Luomu vaatii paneutumista

Jos luomulihan tuotanto on kannattavaa, miksi se ei kuitenkaan pysty vastaamaan kysyntään? Latvasen mukaan tuotannon kasvattaminen vaatisi asennemuutoksen. Monella tilalla asiat tehdään niin kuin ne on aina ennenkin tehty.

– Luonnonmukaiseen viljelyyn siirtyminen vaatii paneutumista ja aikaa, Latvanen sanoo.

Lihatukku Tammisen toimitusjohtaja Pasi Tammisen mukaan tuotanto ei ole vielä ehtinyt reagoimaan luomulihan suosion kasvuun, koska kiinnostus luomuun heräsi Suomessa vasta muutama vuosi sitten. Tamminen epäilee, ettei kysyntään pystytä vastaamaan vielä kymmeniin vuosiin, jos suosio jatkaa kasvamistaan.

– Luomutuotannossa lihaketju on hidas, koska eläinten kasvua ei nopeuteta keinotekoisilla ravintoaineilla. Eläinten kasvattaminen vaatii viidestä kymmeneen vuotta, joten lihakarjaa ei tule paljon teuraaksi, Tamminen sanoo.

Luomu, ekologista vai ei?

Luomulihan ajatellaan olevan ekologisempaa kuin ei-luonnonmukaisesti tuotetun lihan. Maatalouden ympäristövaikutuksia tutkinut Hanna Tuomisto Helsingin yliopistosta kertoo, ettei asia ole näin yksinkertainen.

– Tilojen välinen vaihtelu sekä luomu- että tavanomaisissa tuotantotavoissa on niin suurta, että on vaikea yleistää ympäristövaikutusten eroja tuotantotapojen välillä.

FAKTA

Mitä on luomu?

  • Luomu pyrkii ottamaan huomioon koko tuotantoketjun ympäristövaikutukset.
  • Luomussa noudatetaan EU-direktiivien määrittämiä sääntöjä.
  • Eläinten syömä rehu on luonnonmukaisesti viljeltyä.
  • Viljelyssä ei käytetä kemiallisia torjunta-aineita.
  • Huomioon on otettava eri eläinten lajityypillinen käyttäytyminen.
  • Luomutuotteen tunnistaa pakkauksen luomumerkinnästä.

Tuomiston mukaan luomutuotannon ympäristökuormitus on pienempi yhtä peltohehtaaria kohden kuin tavanomaisessa tuotannossa. Luomun tuotantomäärät ovat kuitenkin hehtaaria kohden pienemmät, joten ympäristövaikutukset ovat usein yhtä suuret tai jopa suuremmat kuin tavanomaisessa tuotannossa.

Luomun päästöjä kasvattaa se, että luomunautakarjalle syötetään karkeaa rehua, kuten nurmea ja heinää. Karkea rehu aiheuttaa eläimelle ruuansulatusongelmia, jotka lisäävät metaanipäästöjä. Tällöin luomunaudan kasvihuonekaasupäästöt ovat lihakiloa kohden usein suuremmat kuin tavanomaisesti tuotetun naudanlihan.

Luomu on eliitin ruokaa

Kun Tolvilan lammastilan myymälä avaa ovensa, piha täyttyy kalliista autoista. Suurin asiakaskunta tilalla ovat yli 50-vuotiaat hyvin toimeentulevat kaupunkilaiset.

Asiakkaat tilalle on tuonut kiinnostus eettisyyteen ja hyvinvointiin. Jarmo Latvanen uskoo, että tulevaisuudessa luomu voi olla ensisijainen vaihtoehto, kun kuluttaja haluaa lihaa lautaselleen.

Jos Suomen haluttaisiin siirtyvän kokonaan luomuun, mielikuvan siitä täytyisi muuttua. Latvasen mielestä luomuliha on nykyään tiedostavan tai taloudellisen eliitin ruokaa. Luomua ostetaan yleensä muiden syiden kuin hinnan takia.

– Ne, joilla on varaa valita, valitsevat luomua.

Tolvilan tila on alkuperäisrotutila. Kartanon pelloilla laiduntaa suomenlampaita.