Venla Neejärvi ja Hellevi Estama stressaavat lukio-opiskelua toisinaan.

Uudistukset ja kilpailu lisäävät lukiolaisten stressiä – “Nyt olen ymmärtänyt, ettei tarvitse olla paras”

Lukiolaiset kärsivät yhä enemmän uupumuksesta ja stressistä. Koulut haluavat huolehtia siitä, että opiskelijat selviävät stressaavasta arjesta.

Lumisade pöllyää keskiviikkoisena aamupäivänä. Aulassa on energiajuomatölkein koristeltu joulukuusi. Hyppytuntilaisia makaa torkkupeittojen alla. On normipäivä Tampereen yhteiskoulun lukiossa TYKissä.

Hyppytuntia viettävät myös abiturientti Hellevi Estama, 18, ja Venla Neejärvi, 16, joka opiskelee toista vuotta TYKissä. Molemmat sanovat kärsivänsä stressistä ajoittain. Opetusministeriön viime viikolla julkaiseman lukioselvityksen mukaan lukiolaisten stressi on lisääntynyt ja nykyiset lukiolaiset ovat stressaantuneempia kuin vanhempansa.

– Huomaan, että esimerkiksi koeviikkojen lähestyessä stressin määrä lisääntyy, Neejärvi sanoo.

FAKTA

Opetusministeriön lukioselvitys

  •  Koottu eri tutkimuksista, selvityksistä ja raporteista.
  • 75 prosenttia lukiossa koetuista tunteista on negatiivisia.
  • 17–18 prosenttia tytöistä kärsii uupumuksesta, pojista noin 10 prosenttia.
  • Selvitys toimii taustana tulevalle lukiokoulutuksen uudistukselle.

Vaikka stressi ei ole jokapäiväistä, se aiheuttaa ongelmia jaksamiseen. Estama ja Neejärvi kertovat, että heillä stressi ilmenee muun muassa unettomuutena ja ahdistuksena. Lukioselvityksen mukaan tytöt kokevat poikia enemmän uupumusta.

– Jos stressin antaa ottaa vallan, keskittyminen vaikeutuu, Estama sanoo.

Molempien opiskelijoiden mielessä on tuleva pääsykoeuudistus, jossa ylioppilastutkinnolla on yhä suurempi merkitys korkeakouluvalinnoissa. TYKin rehtorin Tuija Flinckin mukaan opiskelijoista ei vielä huomaa, että he tekisivät ainevalintoja jatko-opinnot mielessään.

– Pahoin pelkään, että tulevaisuudessa asia muuttuu, Flinck toteaa.

Venla Neejärvi ja Hellevi Estama lieventävät opiskelustressiä huolehtimalla ajankäytöstä ja muistuttamalla itseään siitä, että elämä ei ole pelkkää opiskelua.

Taide rentouttaa pänttäämisen keskellä

TYKillä on opetusministeriön myöntämä ilmaisutaidon erityistehtävä. Lukiossa on tarjolla tavallisten oppiaineiden lisäksi laajasti ilmaisutaitoaineita, kuten näyttämötaidetta ja luova kirjoittamista. Oppilailla on mahdollisuus keventää pakollisia kursseja, jos he opiskelevat tarpeeksi ilmaisutaitoaineita.

– Onhan se mukavaa, ettei ole pakko käydä kursseja, jotka eivät niin paljoa kiinnosta, Estama sanoo.

Pakollisten kurssien keventämisen lisäksi taideaineet tuovat kevennystä opiskelun keskelle. Sekä opiskelijat että rehtori arvostavat mahdollisuutta, että koulupäivän keskellä voi paeta lukuainepänttäystä esimerkiksi elokuvien maailmaan.

– Kokemukseni perusteella ilmaisutaito keventää stressiä, vaikka se voi myös aiheuttaa sitä. Laajalla skaalalla ajatellen ilmaisutaito kuitenkin rentouttaa, Flinck kertoo.

TYKin opiskelijakunta järjestää teemapäiviä ja tapahtumia, jotka tuovat vaihtelua arkeen.

Vaikka ilmaisutaito keventää arkea, se luo myös kilpailua opiskelijoiden kesken. 850 oppilaan kouluun mahtuu lukuisia lahjakkuuksia, joista jokaisen ei ole mahdollista jatkuvasti loistaa.

– Nyt olen ymmärtänyt, ettei tarvitse olla paras. Aina on joku, joka on parempi, mutta ei sillä lopulta ole väliä, Estama sanoo.

Elä hetkessä, mieti tulevaisuutta myöhemmin

Flinck epäilee, että stressi on osa lukio-opiskelua. Kouluissa on kuitenkin opiskelijahuolto, joka pitää huolen opiskelijoiden hyvinvoinnista stressin keskellä. Ajankäytön suunnittelua painotetaan ainakin TYKissä, jotta ylimääräistä stressiä ei kertyisi.

Tulevaan pääsykoeuudistukseen rehtori suhtautuu nihkeästi. Hän sanoo, että TYKissä suositellaan valitsemaan aineita, jotka kiinnostavat.

– Elä tässä hetkessä. Mieti mitä on hyvä opiskella. Se kantaa ennen pitkää hedelmää, Flinck kiteyttää.