Tiina Rytkyn kommentti: Tarvitaan lisää ihmisiä, joille Suomi on ”maa, jonka tunnen parhaiten”

Brysselissä juodaan lähivuosina urakalla eläkekahveja. Samalla on käynyt selväksi se, että EU:lla on samanlaiset murheet kuin muillakin työnantajilla – vain osaavan ja motivoituneen henkilökunnan avulla sen on mahdollista menestyä.

Maantieteellinen tasapuolisuus ja eri maiden paikallistuntemus ovat tärkeitä lainsäädäntötyön onnistumisen kannalta. Jos ne puuttuvat, voi unionissa syntyä päätöksiä, jotka ovat kohtuuttomia osalle jäsenmaista. Klassinen esimerkki paikallisymmärryksen puutteesta on parjattu rikkidirektiivi, joka kiristi sääntelyä Itämerellä muita meriä enemmän. Tuoreempi esimerkki on LULUCF-lainsäädäntö, josta puuttui ymmärrys suomalaisen metsätalouden toimintalogiikasta.

EU-virkamiehistö on mukana neuvottelemassa sopimuksista, joilla on merkitystä satojen miljoonien ihmisten elämään. Vaikka virkamiehet edustavatkin vain omia toimielimiään, on paikallistuntemus myös siellä arvossaan. Koska kotimaan etuja ei saa ajaa, on virkamiesten puheeseen kotiutunut vakiintunut sananparsi: ”Maa, jonka tunnen parhaiten”.

Miten Tampereen yliopiston opiskelijoita houkutellaan EU-uralle? Lue uutinen täältä.