Suomalaisten osuus komission virkamieskunnasta on 1,7 prosenttia, mikä on enemmän kuin Suomen väkiluvun osuus on EU:n väkiluvusta. Määrä ei kuitenkaan jakaudu tasaisesti eri hallinnonalojen kesken, vaan esimerkiksi Nokian huippuvuosien ansiosta suomalaisia on edelleen runsaasti tieto- ja viestintäteknologia-alan tehtävissä.
Eläköitymisten vuoksi tyhjäksi jäävät paikat avautuvat kaikille hakijoille, sillä maakohtaisia paikkakiintiöitä ei ole. EU-edustustossa ollaan huolissaan suomalaisten ehdokkaiden riittävyydestä virkoihin lähivuosina. Jos tarjokkaita ei ole tarpeeksi, voi tieto suomalaisista erityisolosuhteista jäädä välittymättä lainvalmisteluun.
Päätökset ovat parempia, kun kaikki maat ovat mukana niitä tekemässä
Brysseliin pääsee kilpailun kautta
- EU-uralle hakeudutaan kilpailujen kautta. Kilpailuissa menestyneet voivat hakea avoimia tehtäviä.
- Parhaillaan on avoinna haku EU-avustajaohjelmaan Suomen tulevaa puheenjohtajakautta varten.
- Hauista ilmoitetaan osoitteessa epso.europa.eu
- Virkamiehiltä vaaditaan korkeakoulututkinto ja kahden EU-kielen osaaminen. Unionin työkieli on englanti.
Erityisasiantuntijana Suomen pysyvässä EU-edustustossa työskentelevän Mikael Kekkosen mielestä maan kannalta on tärkeää, että sen kansalaisia on edustettuna toimielinten kaikilla eri tasoilla.
– Yritän saada lisää suomalaisia töihin EU-toimielimiin ja edesauttaa, että he olisivat siellä hyvissä asemissa. On toimielinten oma etu, että kaikki jäsenmaat ovat mukana päätöksenteossa. Se tuo legitimiteettiä hoitaa asioita.
Kekkonen on tyytyväinen suomalaisten tämän hetkiseen määrään EU:n huippuviroissa, mutta on huolissaan tulevien eläköitymisten jättämästä aukosta. Erityisesti keskijohdossa on hänen mukaansa tarvetta useammallekin suomalaiselle.
Vaikka tulijoita on runsaasti, joutuu EU kilpailemaan parhaista työntekijöistä siinä missä muutkin organisaatiot. Suomesta tulijoita on ollut viime aikoina aiempaa vähemmän. Ongelma on yhteinen kaikille jäsenmaille, joissa palkkataso on kohtuullinen ja elämänlaatu hyvä sekä nuorilla hyvä työllisyystilanne. Silloin EU-ura ei ole niin houkutteleva kuin niissä maissa, joissa olot ovat huonommat. Lisäksi erilaiset kriisit ovat vaikuttaneet EU:n houkuttelevuuteen.
– Silloin kun suomalaisia hakeutuu [EU-uralle vaadittaviin] kilpailuihin, niin tilastollisesti me menestymme keskiarvoa paremmin, Kekkonen kertoo.
EU-ura on vaativa, mutta oikea paikka kunnianhimoiselle
EU pyrkii houkuttelemaan korkeakouluopiskelijoita virkamiehiksi jo varhaisessa vaiheessa. Valtiotieteitä opiskeleva Laura Saarinen toimii Tampereen yliopistossa EU-uralähettiläänä. Kyseessä on lukuvuoden mittainen luottamustehtävä, jossa tehtävänä on houkutella opiskelijoita EU-uralle.
Saarisen kokemuksen mukaan eurooppalaisesta urasta kiinnostuneimpia ovat usein ne opiskelijat, jotka ovat jo hyötyneet EU:sta jollain tavalla. Esimerkiksi Erasmus-vaihto on saattanut madaltaa kynnystä hakeutua EU-tehtäviin. Yhteiskunnallinen palo yhdistää myös useimpia hakijoita.
– Kyselijöille kerron, että EU-ura on niitä varten, joilla on kunnianhimoa ja kiinnostusta EU-asioihin. EU-uralle on vaikea päästä, mutta kun sinne pääsee, luvassa on yleensä pitkä ja hyvin tuettu työura.
Tampereen yliopistolla järjestetään EU-avustajaohjelman infotilaisuus 9.2.
On kaksi lainsäädäntöä, joiden tekovaiheessa olisi ollut hyvä myös suomalaisten olla mukana. Lue kommentti täältä