“Minun on todennäköisesti oltava ehdolla” – maakuntavaalit saattavat viedä kansanedustajat kunnanvaltuustoista

Pirkanmaan vaalipiirin 18 kansanedustajasta kahdeksan istuu Tampereen kaupunginvaltuustossa. Moreenimedia tavoitti heistä viisi kommentoimaan työtehtävien yhdistämistä.

Valtio-opin emeritusprofessori Heikki Paloheimo ennustaa, että suuri osa kansanedustajista asettuu ehdolle maakuntavaaleissa.

FAKTA

Kansanedustajat kaupunginvaltuustossa

  • Tampereen kaupunginvaltuustossa istuu kahdeksan kansanedustajan toimivaa henkilöä.
  • Moreenimedia tavoitti heistä Mikko Alatalon (kesk.), Sofia Vikmanin (kok.), Jukka Gustafssonin (sd.), Olli-Poika Parviaisen (vihr.) ja Tiina Elovaaran (sin.) kommentoimaan usean tehtävän yhdistämistä.
  • Kommenttipyyntöön eivät vastanneet Pia Viitanen (sd.), Sari Tanus (kd.) ja Sanna Marin (sd.).

Paloheimo huomauttaa, että suuri osa kansanedustajista henkilöityy jo nyt oman maakuntansa edun ajajaksi. Jos maakuntauudistus toteutuu suunnitellusti, kunnan tehtäviä siirtyy maakuntahallinnolle, mikä puolestaan voi siirtää edustajia pois kunnanvaltuustoista.

– Ajan mittaan tilanne voi kehittyä niin, että kansanedustajilla ei ole enää kiinnostusta olla mukana kunnan päätöksenteossa, Paloheimo spekuloi.

Tamperelaispoliitikot eivät ainakaan vielä uhku intoa lähteä maakuntavaaleihin ehdolle. Jukka Gustafsson (sd.) on päättänyt rajata vaikuttamisalueensa Tampereen kaupunkiin ja Suomen eduskuntaan. Hän on tietoisesti välttänyt maakuntatasolla toimimista.

– Olen sanonut tiukasti ei, kun minua on kosiskeltu maakuntavaaleihin.

Tiina Elovaara (sin.) ei pidä hyvänä asiana, että sama päättäjä on kunta- ja maakuntatasolla sekä eduskunnassa. Hänestä ehdolle asettuminen ei aina ole ehdokkaan omasta intohimosta kiinni, vaan puolueet edellyttävät poliitikoiltaan ehdokkuutta eri vaaleissa.

– En itse koe, että minulla olisi tällä hetkellä aikaa maakuntavaaleihin. Jos tehtäviä olisi vähemmän, kiinnostusta periaatteessa olisi. Realistisesti ajatellen minun on todennäköisesti oltava ehdolla.

Muut Moreenimedian tavoittamat tamperelaispoliitikot eivät vielä ota kantaa maakuntavaaleihin lähtemisestä.

Kunnanvaltuutetut muistetaan vaaleissa

Kansanedustajat itse korostavat, että kuntapolitiikkaan osallistuminen on heille hyödyllistä, koska se pitää heidät ajan tasalla paikallisesta päätöksenteosta.

– Lakeja säätäessä ja niiden vaikutuksia arvioitaessa on hyvä tietää, miltä kotiseudulla näyttää, toteaa Olli-Poika Parviainen (vihr.).

Paloheimon mielestä kansanedustajat jättävät kertomatta keskeisen syyn sille, miksi he haluavat olla kuntansa valtuustossa: se lisää kansanedustajan tunnettuutta. Tämä vaikuttaa menestykseen seuraavissa eduskuntavaaleissa.

– Raadollisemmin asian voisi ilmaista niin, että jos jättää kuntapolitiikan muille, seuraavissa eduskuntavaaleissa voi joutua kohtaamaan liian vaarallisia kilpailijoita.

Valtuustotyö on kaikille sivutoimista

Tampereen kaupunginvaltuustossa istuu kahdeksan kansanedustajaa. Helsingin yliopiston akatemiatutkijan Hanna Wassin mukaan kahden vastuutehtävän yhdistämisessä on puolensa, mutta se ei ole ongelmatonta.

Vuorokauden tuntien rajallisuus tulee väistämättä vastaan. Kansanedustajat voivat nähdä valtuustotehtävät vain toissijaisena eduskunnan asioihin verrattuna.

Poliitikot itse eivät koe monen tehtävän samanaikaisen hoitamisen tuottavan heille vaikeuksia. Asioita täytyy toisinaan laittaa tärkeysjärjestykseen. Mikko Alatalo (kesk.) kertoo esimerkkinä, että liikenneseminaarin ja valtuuston kokouksen osuessa päällekkäin hän on arvioinut valtakunnallisen tehtävän olevan tärkeämpi.

– Meillähän on sen vuoksi hyvät varavaltuutetut olemassa.

Sofia Vikman (kok.) oudoksuu ajatusta siitä, että kaupunginvaltuustossa toimiminen olisi erityisen vaikeaa kansanedustajille.

– Lähtökohtaisesti jokainen valtuutettu hoitaa tehtävää oman päivätyönsä ohella.

Kuka huolehtisi maakunnista? Lue kommentti täältä