Koiranjalostus on paljon muutakin kuin vastuuttomia ylilyöntejä – näin rotujen terveysongelmia voitaisiin ratkoa

Aina, kun koiralla teetetään pennut, on se jalostamista – olipa toiminta määrätietoista tai ei. Yksittäisten ihmisten vastuunkannon lisäksi rotujärjestöt voivat tehdä paljonkin rotunsa terveyden eteen.

”Sairas koira” ei ole titteli, jonka haluaisi omalle rakkaalle rodulleen. Näin kuitenkin kävi cavalier kingcharlesinspanielille joitain vuosia sitten. Paljastui, että rodulla ilmenee syringomyelia-nimistä sairautta. Erittäin kivuliasta syringomyeliaa aiheuttaa kallon epämuodostuneisuus, jolloin koiran pikkuaivot eivät mahdu kunnolla paikoilleen.

Cavalier kingcharlesinspanielin ongelmia käsiteltiin julkisuudessa ja osa oli valmis kieltämään suositun seurakoirarodun kokonaan. Keskustelua voisi verrata siihen, mitä se on nyt lyttykuonoisten rotujen kohdalla.

Cavalierin pelastus kuitenkin oli, että rotuharrastajat eivät sulkeneet silmiään ongelmilta. Ne otettiin alusta asti tosissaan. Esimerkiksi syringomyelia-kuvaukset aloitettiin heti, kun sairaudesta saatiin tieto.

– Ainakin tässä vaiheessa kuvataan kovasti, ja ihmiset haluavat käyttää jalostukseen ehdottomasti oireettomia koiria, kertoo Jaana Leppiaho Suomen Cavalier Kingcharlesinspanieliyhdistyksestä.

Rotu on mukana Kennelliiton perinnöllisiä sairauksia ja vikoja vastustavassa PEVISA-ohjelmassa. Lisäksi rotujärjestöllä on oma terveystutkimustili, jotta se voi tukea rahallisesti koirille tehtäviä tutkimuksia.

Cavalier kingcharlesinspanielin terveystilanne onkin parantunut. Työ rodun hyväksi on myös huomattu.

Kennelliitto ja vakuutusyhtiö Agria myönsivät Suomen Cavalier Kingcharlesinspanieliyhdistykselle viime joulukuussa 3000 euron tunnustuspalkinnon.

– Kyllä suosittelen kaikille roduille, joilla on joitain vikoja mielessä, hengitysongelmia tai muita, niin tutkimuksiin. Sitten tiedot tilastotasolla julkisuuteen ja rotujärjestön tukihan olisi hyvä, Leppiaho sanoo.

Jos on tahtoa, on myös ratkaisuja

Jalostamisen määre on, että se parantaa sukupolvea ja se on määrätietoista toimintaa.

Näin toteaa Kennelliiton jalostusasiantuntija Katariina Mäki. Vaikka tiedossa on, että muutamien koirarotujen terveysongelmat ovat tällä hetkellä suuremmat kuin monilla muilla, haluaisi Mäki kiinnittää huomion ensisijaisesti yksittäisiin koiriin.

Ja toisaalta myös ihmisiin.

– Oli minkä rotuinen koira tahansa, joka kerta kun ihminen päättää, että teen koirallani pennut, niin joka kerta hän vaikuttaa tulevien koirien ja pentujen hyvinvointiin, Mäki sanoo.

Aina vastuuta jalostuksesta ei haluta tai ymmärretä kantaa, mikä ilmenee rotujen terveysongelmina. Näin on käynyt esimerkiksi lyhytkuonoisille ja -kalloisille, eli brakykefaalisille, roduille. Ilmeisin terveyshaitta näillä roduilla on olemattomaksi jalostettu kuono, joka aiheuttaa vakavia hengitysvaikeuksia.

Kuuntele aiempi Aivoriihi-keskustelu brakykefaalisten rotujen terveysongelmista ja jalostuksesta täältä.

Mitä keinoja rotujen terveyden pelastamiseksi on? On tärkeää, että uusia pentuja syntyy vain terveille yksilöille. Tätä voidaan valvoa esimerkiksi PEVISA-ohjelman avulla. Toisaalta, aina terveitä koiria ei rodun sisältä löydy tarpeeksi. Tai sitten niitä on niin vähän, että homma uhkaa mennä sisäsiittoiseksi. Yksi ratkaisu olisikin tehdä roturisteytyksiä.

Jalostusasiantuntija Katariina Mäen lisäksi Radio Moreenin jutussa kuullaan Kennelliiton jalostustieteellistä toimikuntaa monta vuotta johtanutta ja kansainvälisen koirajalostusliiton tieteellisen toimikunnan puheenjohtajaa Kirsi Sainiota. Lisäksi Jaana Leppiaho kertoo Cavalier kingcharlesinspanielin nykytilanteesta.