Elokuvateatterit pitävät pintansa – yhteisessä katsomossa jaetaan tunteita

Elokuvissa käymisen suosio kasvaa tasaisesti vuodesta toiseen.

Videovuokraamoketju Makuunin elokuinen konkurssi oli viimeistään osoitus siitä, että Netflix ja muut sen kaltaiset tilausvideopalvelut ovat asettuneet merkittäväksi osaksi suomalaisten viihde-elämää. Kun kotoa poistumatta saa pikkurahalla ulottuvilleen valtavan valikoiman elokuvia ja tv-sarjoja, niiden vuokraaminen erillisestä liikkeestä ei enää ole luonteva tapa hankkia katsottavaa.

Kotikatsomojen tarjonnan paranemisesta huolimatta elokuvateatterit eivät kuitenkaan ole ajautuneet vuokraamojen tapaiseen kuolinkamppailuun. Suomen elokuvasäätiön vuositilastoista käy ilmi, että suomalaiset käyvät elokuvissa kiihtyvällä tahdilla. Vuosittaiset elokuvakäynnit ovat lisääntyneet tasaisesti samaan aikaan, kun myös tilausvideopalveluiden suosio on kasvanut. Viime vuonna Suomessa tehtiin yli miljoona elokuvakäyntiä enemmän kuin vuonna 2010.

Finnkinon Tampereen teattereiden päällikkö Anu Leppilampi vertaa elokuvateattereita ravintoloihin.

– Jos kotona on laitteita, joiden avulla voi katsoa elokuvia, niin siellä on myös ruokakaappi. Silti ravintoloiden suosio ei ole laskenut.

Yhteisiä elämyksiä hakemassa

Anu Leppilampi arvelee, että elokuvissa käymisen suosion taustalla on sosiaalisuus. Elokuvien katselu kotona ei hänen mukaansa korvaa ihmisten tarvetta tehdä asioita yhdessä ja jakaa tunne-elämyksiä.

– Onhan se aika erilainen kokemus katsoa joku hauska komedia yksin kotona, kuin katsoa se viidensadan ihmisen kanssa ja nauraa yhdessä, hän pohtii.

Toiset hakevat elokuvista romantiikkaa, toiset naurua, jotkut jopa pelon kokemuksia. Anu Leppilampi toteaa, että kaupunkikohtaiset erot ihmisten elokuvakiinnostuksessa ovat hiuksenhienoja. Hänellä on kuitenkin oma tuntuma siitä, mistä tamperelaisyleisö erityisesti pitää.

– Sellaisena hetkenä, kun ykköselokuva on toimintaa tai jopa kauhua, niin olemme tosi vahvoilla täällä, hän naurahtaa.

Uuttakin on keksittävä

Finnkino hallitsee Suomen elokuvateatterimarkkinoita, mutta jättiläisenkin on pähkäiltävä, miten pysyä muuttuvan maailman mukana. Anu Leppilampi kertoo, että asiakkaita houkutellaan tarjoamalla näille uudenlaisia elokuvaelämyksiä. Elokuvasalien tekniikkaa päivitetään, ja teattereihin tehdään esimerkiksi vip-saleja, joihin voidaan järjestää ruoka- ja juomatarjoilua.

Erilaisten yleisöjen palvelemiseksi voidaan myös järjestää erikoisnäytöksiä. Leppilampi kertoo, että syyskuussa Tampereen Cine Atlaksessa järjestetään yleisön toiveesta autismiystävällinen näytös, jossa on ideana näyttää elokuva tavallista hiljaisemmilla äänillä ja puolivalaistuksella. Näytökseen voi tulla kuka tahansa, joka kokee tavallisen elokuvanäytöksen äänentoiston ja valaistuksen liian rajuiksi.