Voimakkaat liikkeet halkovat ilmaa ja paljaat jalat tömisevät vasten lattiaa. Huokaukset ovat raskaita, mutta silti hallittuja. Ilmeet kasvoilla ovat lujat. Vakavien kasvojen takaa voi kuitenkin nähdä pilkahduksen hymystä.

Ryhmä valkoisissa gi-asuissaan muodostaa ensimmäisen nopeatempoisen liikesarjansa, jota karatessa kutsutaan kataksi. Liikkeet sulautuvat toisiinsa tehden ryhmädynamiikasta hämmästyttävän yhdenmukaisen. Tilanteen hallinta näyttää täydelliseltä.

Yksi valkoiseen gi-asuun pukeutuneista henkilöistä on tamperelainen Annina Kettunen, joka aloitti karaten noin vuosi sitten aloittelijoiden ryhmästä. Tänään hän on itsevarmana solminut giinsä keltaisella vyöllä, jota käyttää alkeiskurssin suorittaneet harjoittelijat.

Taistelusta itsepuolustukseen

Karate on alkujaan japanilainen taistelulaji, jossa harjoitellaan aseettomia taistelutaitoja. Taistelutekniikoita ovat muun muassa erilaiset lyönnit, potkut, hallintaotteet ja kaadot. Nykyaikaistunut karate tunnetaan tänä päivänä urheilu- ja itsepuolustuslajina, ja suurin osa lajin harrastajista onkin suuntautunut itsepuolustukseen.

– Karate on jännittävä laji, mutta se tuo myös turvallisuuden tunnetta, Kettunen kertoo.

Karate on tunnettu Suomessa jo 1960-luvun lopusta asti. Historia Suomessa ei ole pitkä, mutta laji on silti saavuttanut suosiota harrastuksena.

Suomen karateliiton mukaan sen jäsenseurojen määrä tällä hetkellä on 76, ja harrastajamäärä on yhteensä 8000.

Itsepuolustuslajista on moneksi

Lajissa ovat kamppailuharjoitusten lisäksi tärkeässä roolissa sekä fyysisen kunnon että henkisen hyvinvoinnin kehittäminen, mikä tekee karatesta kokonaisvaltaisen liikuntamuodon. Kettuselle lajin pääpaino on kehon- ja voimankäytönhallinnassa, jotta liikkeet ja liikesarjat sujuvat vaaditulla tavalla.

Ohjelmointitekniikkaa opiskelevalle Kettuselle karate tarjoaa apuvälineitä keskittymiseen, ja harjoitukset auttavat myös purkamaan yliopisto-opinnoista tulevaa stressiä. Harjoitusten jälkeistä oloaan Kettunen luonnehtii helpottuneeksi, koska energiaa opiskeluun löytyy taas uudella tavalla.

Vaikka laji ei varsinaisesti sisällä rentoutumisharjoituksia, mainitsee Kettunen lyhyet keskittymisharjoitukset harjoituksissa. Kehon kiusaamisesta ja sen äärirajoille viemisestä ei ole karatessa kuitenkaan kyse.

– Karate ei ole missään tapauksessa rääkkiurheilua, Kettunen lisää.

Karate tarjoaa myös turvallisuudentunnetta

Turvallisuudentunne on Kettuselle erityisen tärkeä, sillä karaten mukanaan tuoma varmuus ulottuu harjoitusten ulkopuolellekin.

– Minulla on varmempi olo, jos kävelen ulkona yksin pimeällä.

Ilmapiiri salissa on huomaavainen ja arvostava ryhmäläisten kesken. Kumartaminen on kunnianosoitus sekä vastustajaa että harjoitusten vetäjää tervehdittäessä ja kiittäessä.

Harjoitukset päättyvät, kun ryhmä polvistuu lattialle ja kumartaa kiitokseksi harjoitusten vetäjälle. Fyysisyyden lisäksi karate vaatii myös nyöryyttä ja kunnioitusta lajia kohtaan.