Armi Kauppilan kolumni: Rakkauden saari uppoaa tylsyyteen

”Naiset, jos pidätte Villestä, ottakaa askel eteenpäin.”

Yksikään naisista ei liiku – takuulla jokainen katsoja kiemurtelee nojatuolissaan. Kaikki voivat samaistua vain hetki sitten ruutuun ilmestyneeseen Villeen, joka tulee torjutuksi televisiossa.

Tällaisella kohtauksella viime viikolla alkanut Love Island Suomi onnistui herättämään katsojissa tunteita heti alussa. Realityohjelman kilpailijat arvioivat toisiaan, ja katsoja ui samaistumisen ja myötähäpeän aalloissa. Alku oli siis oikein lupaava.

Ensimmäisellä jaksolla oli Subilla keskimäärin jopa 123 000 katsojaa. Suomalainen versio paljon hehkutetusta brittiläisestä formaatista kiinnosti selvästi ihmisiä.

Brittiversiota katsoneet kuitenkin pettyivät nopeasti Suomen Love Islandiin, sillä brittikilpailijat olivat selvästi räiskyvämpiä persoonia. He saivat aikaan draamaa ja kiinnostavia tilanteita ilman alkoholia tai tuotannon puuttumista tapahtumiin. Suomen versiossa saarelaiset vain juoruavat keskenään samoista aiheista jaksosta toiseen. Lisäksi brittiversion selostajalle, skottikoomikko Iain Stirlingille, ei ole suomalaiskopioon löydetty läheskään yhtä hauskaa vastinetta.

Sosiaalisen median kommenteista päätellen Love Island Suomella ei ole enää pitkään katsojia, mikäli meno jatkuu yhtä tylsänä.

Mahdollisuuksia kuitenkin olisi.

Rakkauden saaren katsojat voisivat parhaimmillaan kokea vielä paljon enemmän kuin paremmuudentunnetta ja myötähäpeää. He muodostavat yhteisön, joka keskustelee somessa ja äänestää sovelluksessa. Ohjelma ei odota, että katsoja tulee kotiin ja avaa television, vaan sen sovellus lähettää keskellä päivää ilmoituksen:

”ÄÄNESTÄ NYT: Kenen naisen haluat pysyvän saarella?”

Juuri tällaista katsojan elämään tunkeutumista ohjelma tarvitsee tullakseen suosituksi informaatiotulvan aikana, jolloin ihmisten huomiosta on kilpailtava. Samalla katsojia miellytetään luomalla heille tunne, että he saavat vaikuttaa rakkauden saaren tapahtumiin.

Love Island Suomen suuri potentiaali ei kuitenkaan yksinään riitä. Se menee hukkaan, jos saarella ei tapahdu mitään ja koko ohjelmassa kiinnostavinta ovat Patrickin varpaat. Katsojat kyllästyvät ja siirtyvät toisen ohjelman, sovelluksen tai pelin pariin.

Tuotannon on joko löydettävä saarelle kiinnostavampia ihmisiä tai järjestettävä nykyisille sellaista toimintaa, joka kiinnostaa katsojia. Ja nopeasti, ennen kuin katsojia ei enää ole.