Eeli Kytömäki oli järjestämässä transpoliklinikoiden hoitolinjausta vastustanutta mielenilmausta Me muut -kollektiivin kanssa.

Muunsukupuoliset hätääntyivät hoitojen keskeyttämisestä – ”Tiedän ihmisiä, jotka eivät pysty lähtemään himastaan, kun ahdistaa niin paljon”

Transpoliklinikoiden asiakasmäärä on kasvanut huomattavasti. Muunsukupuolisten hoidot laitettiin jäihin kansallisen hoitosuosituksen puutteen takia.

Helsinkiläinen Eeli Kytömäki on 27-vuotias transaktivisti ja muunsukupuolinen. Hänelle on tehty rintakehän maskulinisaatioleikkaus. Jos Kytömäki hakeutuisi nyt transpoliklinikalle ja pyytäisi lähetettä toimenpiteeseen, enää sitä ei voitaisi myöntää.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) sukupuoli-identiteetin tutkimuspoliklinikka ja Tampereen yliopistollisen sairaalan (Tays) transpoliklinikka ovat keskeyttäneet hormoni- tai leikkaushoidot muunsukupuolisilta.

”Mun keho, mun päätös” -huudot kaikuivat Helsingin kaduilla mielenosoituksessa syyskuun viimeisenä päivänä. Eeli Kytömäki oli mukana järjestämässä tapahtumaa Me muut -kollektiivin kanssa.

Kytömäen mukaan hoitojen lakkauttaminen voi johtaa siihen, että yhteiskunta menettää veronmaksajia.

– Tiedän ihmisiä, jotka eivät pysty lähtemään himastaan, kun ahdistaa niin paljon.

Oikeutta muunsukupuolisille -mielenosoituksia pidettiin myös elokuussa Helsingissä, Tampereella ja Turussa. Lisäksi queer-anarkistiryhmä Pinkkimusta Helsinki järjesti luvattoman mielenosoituksen HUS:n tiloissa syyskuussa.

Tietoisuus sukupuolen moninaisuudesta on kasvanut

HUS arvioi jo viime vuonna, ettei hoidoista ole riittävää näyttöä ja rajoitti muunsukupuolisten hoitoja. Elokuussa 2018 hoitoihin ohjaaminen keskeytettiin myös Tampereella linjausten yhtenäistämiseksi.

– Kahden hoitoyksikön eriävä hoitolinjaus oli alkanut johtaa väistämättä monenlaisiin ongelmatilanteisiin, Taysin yleissairaalapsykiatrian ylilääkäri Riikka Mäkelä kertoo.

Muunsukupuolisten hoidossa on noudatettu kansainvälisiä suosituksia, mutta Suomessa omaa kansallista hoitosuositusta ei ole ollut. Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvosto (Palko) aloittaa lokakuussa suositusten valmistelun sukupuolen variaatioiden hoitoon.

Vielä ei tiedetä, milloin ja millaisia hoitoja muunsukupuolisille on tulevaisuudessa saatavilla.

– Tällä hetkellä emme ohjaa potilaita hoitoihin, vaan teemme omaa selvitystyötämme ja neuvottelemme Helsingin poliklinikan kanssa lokakuun aikana siitä, kuinka potilaiden hoito ennen Palkon suosituksen valmistumista olisi hyvä järjestää, Mäkelä sanoo.

Monimuotoisuutta symboloivat liput liehuivat mielenosoituksessa. Pastellinsävyinen translippu on kuvassa sateenkaarilipun vieressä.

Lääkärilehden mukaan ennen vuotta 2007 sukupuoli-identiteetin tutkimuksiin hakeutui vuosittain noin 40 henkilöä koko maassa. Viime vuonna uusien asiakkaiden määrä oli lähes 800. Taysin transpoliklinikalle tehtiin viime vuonna 270 lähetettä. Mäkelän mukaan lähetteiden määrä on kasvanut tänä vuonna 20 prosenttia. Muunsukupuolisten osuus on kasvanut.

– Viimeisen kymmenen vuoden aikana (muunsukupuoliseksi) diagnosoituja on Tampereella ollut hieman yli 40 henkilöä, joista noin kolmasosa on diagnosoitu vuosina 2017 – 2018.

Sosiaali- ja terveysministeriö arvioi, että jopa yli prosentti suomalaisista haluaisi sukupuolta korjaavia hoitoja.

Kaikki muunsukupuoliset eivät kuitenkaan tarvitse hormonaalisia tai kirurgisia hoitoja, joten hoidon tulee perustua yksilöllisiin tarpeisiin.

Kytömäki uskoo asiakasmäärän kasvaneen trans-poliklinikoilla, koska tietoisuus leviämisestä.

– En minäkään aiemmin tiennyt näistä mitään. Olisin varmasti paljon nuorempana ymmärtänyt olevani muunsukupuolinen, jos siitä olisi ollut esimerkkejä mediassa.

Voiko muunsukupuolisten hoitoja rinnastaa kauneusleikkauksiin? Lue toimittajan kommentti täältä.