Journalisti-lehden uusi päätoimittaja Maria Pettersson on huolissaan toimittajien kielitaidosta − “Kansa tyhmenee, kun se ei saa monipuolista tietoa ympäri maailmaa”

Maria Petterssonin pisin työsuhde on ollut 2,5 vuotta. Petterssonin on vaikea pysyä paikoillaan, koska hän haluaa tehdä koko ajan kaikkea.

Fakta

Maria Pettersson

  • 34-vuotias
  • Opiskellut muun muassa kauppakorkeassa ja valtiotieteellisessä
  • Työskennellyt Miapetra Kumpula-Natrin avustajana, Helsingin Sanomissa, Ylioppilaslehdessä, City-lehdessä ja media-alan yrittäjänä
  • Puoliso Juhana Pettersson
  • Harrastuksina pelit, kirjat, larppaus, pienet kielet ja kuolleet diktaattorit

Päätoimittaja Maria Petterssonin, 34, työtausta muistuttaa monen nykytoimittajan uraa. Pettersson ehti työskennellä usealle medialle monissa eri työtehtävissä ennen kuin aloitti Journalisti-lehdessä kesäkuussa. Hän on toiminut niin freelancerina, kolumnistina, toimittajana kuin toimitussihteerinä. Lisäksi hänellä on kokemusta päätoimittajan roolista Ylioppilaslehdessä ja City-lehdessä.

Ennen toimittajantöitä Pettersson oli päättänyt ryhtyä diplomaatiksi. Diplomaatin uraa varten hän aloitti opintoja kauppakorkeassa, valtiotieteellisessä ja venäjän kielen parissa. Opinnot jäivät kuitenkin kesken, kun hän tajusi, että asioiden käsittely silkkihansikkain ja hymistellen ei ole hänen tyylistään.

– Kaveritkin sanoivat, että Maria sinä et voi ruveta tuohon, koska siinä on kansainvälinen selkkaus viidessä minuutissa, jos sinut päästetään hillumaan diplomatian kentille, Pettersson naureskelee.

Pettersson ei ole ollut aiemmin töissä ammattiyhdistyksessä, mutta nyt hän vastaa Suomen journalistiliiton tiedottamisesta. Liiton ammattilehden päätoimittamisen lisäksi Pettersson aloitti samanaikaisesti liiton uutena viestintäyksikön johtajana. Uudessa talossa kahden uuden työnkuvan aloittaminen tuo haasteita, mutta Petterssonin kaltainen ihminen ei epäröi lähteä uusille vesille.

Toimittajakin saa osallistua puoluepolitiikkaan

Ennen Journalistiliitolla aloittamista Pettersson toimi SDP:n europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natrin avustajana Brysselissä 2,5 vuotta. Se on pisin työsuhde, joka Petterssonilla on tähän asti ollut.

Vaikka Pettersson oli kirjoittanut paljon EU-asioista, hänellä oli osaamisensa suhteen riittämättömyyden tunne. Pettersson halusi nähdä aidan toiselle puolelle ja hypätä keskelle EU-politiikkaa Brysselissä.

– Minulla oli ollut koko ajan hiipivä tunne, että en välttämättä tiedä tästä aiheesta tarpeeksi, Pettersson perustelee.

Petterssonin työ Brysselissä oli lopulta yllättävän samanlaista kuin mihin hän oli urallaan jo tottunut.

– Ihan samalla tavalla siellä keräsin tietoa, haastattelin ihmisiä ja koostin jotain ihmisten kielelle.

Pettersson kertoo saarnanneensa aina muille toimittajille, että jossain kohtaa urallaan pitäisi kokeilla muutakin alaa. Hänen mielestään toimittajien tarvetta erikoistua toitotetaan liikaa. Toimittajilla tärkeämpää on halu kiinnostua kaikesta ja oppia paljon. Omasta kokemuksestaan Pettersson kertoo työn Brysselissä kehittäneen myös hänen kärsivällisyyttä ja diplomatiantaitoja.

– Tosin lähtötaso ei ollut kovin korkealla, Pettersson naurahtaa.

Politiikassa työskentelyn ja toimittajuuden yhdistämiseen voi liittyä eturistiriitoja. Pettersson kertoo, että hän ei itse palkkaisi ketään erityisavustajaa suoraan politiikantoimittajaksi, mutta hän ei näe politiikassa toimimista huonona asiana kaikille toimittajille. Kenen tahansa tulee osata jäävätä itsensä tarvittaessa.

Toimittajien on tärkeää kiinnostua kaikesta ja oppia nopeasti.

Kielitaito ei saa rajoittua suomeen ja englantiin

Pettersson on huolissaan suomalaisten toimittajien kielitaidosta. Kieliin jokaisen toimittajan pitäisi erikoistua paremmin. Petterssonin mielestä vähimmäisvaatimuksena toimittajalla tulisi olla, että osaa seurata mediaa edes suomeksi, englanniksi ja ruotsiksi. Hänen mukaansa neljäs olisi myös tärkeä osata.

– Nykyään on hyvin vähän toimittajia, jotka pystyvät seuraamaan uutisia saksaksi, ranskaksi tai venäjäksi. Saati sitten kiinaksi tai arabiaksi. Tässä voimme mokata tosi pahasti.

Petterssonin mukaan suomalaisessa mediassa annettu huomio englanninkielisten maiden uutisille johtuu toimittajien huonosta kielitaidosta. Hän toteaa, että yhdysvaltalaisista asioista uutisoidaan monesti kuin ne olisivat kotimaan asioita.

– Seurataan tiiviisti sikäläisiä asioita, joilla ei ole suomalaisiin mediankuluttajiin tippaakaan vaikutusta.

Samalla muut maailmalla tapahtuvat isot kehityskulut voivat jäädä huomaamatta. Pettersson on huolissaan siitä, että Suomessa rakennetaan maailmankuvaa antamalla liikaa painoarvoa pelkästään englanninkieliselle medialle.

– Tämä on iso ongelma. Se ei tarkoita, että vain toimittajakunta tyhmenee, vaan koko kansa tyhmenee, kun se ei saa monipuolista tietoa ympäri maailmaa.

Maria Pettersson korostaa toimittajien monipuolisen kielitaidon merkitystä.