Kuurot kohtaavat syrjintää työmarkkinoilla – ”Olin huonokuuloisena asiakaspalvelussa, ja siitä seurasi potkut”

Yli 75 prosenttia kuuroista työntekijöistä on kokenut työelämäsyrjintää, selviää Moreenimedian kyselyssä. Lempääläinen Karimatti Niemi on välttynyt syrjinnältä ja korostaa asenteen tärkeyttä työssä.

Kuurous ei ole lähtökohtaisesti este työllistyä vaativiinkin ammatteihin. Moreenimedian kyselyssä käy kuitenkin ilmi, että työpaikkojen ennakkoluulot näkyvät kuurojen heikommassa asemassa työelämässä.

Kyselyyn vastanneista 38:sta kuurosta kolme neljästä kertoi kokeneensa työelämäsyrjintää. Heistä yli puolet ilmoitti kokeneensa työurallaan suoraa syrjintää. Kyse on kuuron asettamisesta epäsuotuisampaan asemaan vastaavassa tilanteessa olevaan, mutta kuulevaan työntekijään.

Lempääläiseltä kuurolta Karimatti Niemeltä, 35, ei löydy syrjinnän kokemuksia työuralta. Hän työskentelee asentajana betoniperustuksiin erikoistuneessa Perustava Oy:ssä.

Perustavalla työskentelee tällä hetkellä kymmenkunta kuuroa eri toimialueilla. Niemi on Lempäälän tehtaan ainut kuuro, mutta kommunikointi sujuu selkeällä puheella ja hyvällä katsekontaktilla.

– Käytämme elekieltä työkavereiden kanssa, jos emme ymmärrä toisiamme.

Työntekijöitä on neuvottu näyttämään toisilleen selkein merkein, kuinka toimia vaaratilanteissa.

Työympäristö on mukautettavissa

Kuurojen liittoon on kantautunut paljon tapauksia, joissa kuuro työnhakija on pyytänyt kirjallisen selvityksen, miksei häntä ole palkattu työhön. Syy monissa tapauksissa on ollut perusteettomasti kuurous.

Kuurojen liiton työllisyyskoordinaattorin Virpi Thurénin mukaan suomen kielen vaatimusta käytetään usein kilpenä.

– Työpaikkojen tulisi miettiä, mikä on suomen kielen todellinen tarve itse työssä.

Jotta kuuro soveltuisi työn vaatimuksiin, työpaikka voi hakea työolosuhteiden järjestelytukea TE-toimistolta. Kolmasosa Moreenimedian kyselyyn vastanneista on kuitenkin kokenut, ettei heille ole tarjottu oikeutettuja mukautuksia työhön.

Olen usein pakkolomalla ilman syytä

eräs kyselyn vastaaja

Syrjintäilmoituksen pelätään vaikeuttavan tulevaa työnsaantia

Yksi kyselyyn vastanneista kertoo, ettei hän ollut tasavertainen hakija tiimivetäjän paikkaan, ja häntä ei ole informoitu työpaikan asioista. Toinen vastanneista oli saanut potkut asiakaspalvelutyöstä huonokuuloisuutensa takia.

Thurénin mukaan moni kuuro ei halua viedä kokemaansa syrjintää oikeuteen asti. Koska kuurot ovat pieni yhteisö, moni pelkää leimautumista.

Tiedonsaanti on heikkoa

eräs kyselyn vastaaja

Syy syrjivään asenteeseen kuuroja kohtaan lähtee työyhteisön epätietoisuudesta, Thurén uskoo. Esimerkiksi visuaalisten hälytysten asentaminen on työpaikalle ilmaista, mutta työnantajat eivät aina hyödynnä tätä mahdollisuutta. Sen sijaan kuuroja saatetaan pitää työturvallisuusriskinä, koska he eivät kuule ääneen perustuvaa hälytystä.

– Työpaikalla ei tiedetä, millaista on työskennellä kuuron ihmisen kanssa, eikä sitä lähdetä edes selvittämään. Tiedonpuute luo ennakkoluuloja.

Suomen kielen taito on etu, ei välttämättömyys

Syntymästään asti kuulovammaisen Niemen äidinkieli on viittomakieli, mutta hän osaa myös suomea. Niemi käyttää puhuessaan tukiviittomia, sillä hän ei kuule täysin omaa tai toisten puhetta.

Vaikka rakennusalan työssä vaaditaankin suomen kielen lukutaitoa, ratkaisevinta on ollut Niemen työmotivaatio.

– Tärkeintä minussa on se, että olen hyvä käsistäni eikä suomen kielen taito.

Miten kuuroja syrjitään työelämässä? Lue mielipide täältä.