Itsenäisyyspäivänä Helsingissä järjestettiin useita mielenosoituksia, joista Pohjoismaisen vastarintaliikkeen kulkue sai varmasti eniten mediahuomiota. Kulkueen kärjessä liehuivat nimittäin suuret hakaristiliput, jotka poliisi joutui poistamaan väkipakolla.

Tilanteesta seurasi käsirysy mielenosoittajien ja poliisien välille, ja neljä miestä otettiin kiinni. Heitä epäillään alustavasti kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Mielenilmauksissa ei ole aiemmin nähty hakaristilippuja, kertoo Helsingin poliisin viestintäjohtaja Juha Hakola STT:lle.

Tampereen yliopiston Suomen historian yliopistonlehtori Marko Tikka on tutkinut muun muassa suomalaista fasismia. Tikka kertoo, etteivät läheskään kaikki hakaristilippua käyttävät ihmiset tunne sen historiaa tarpeeksi hyvin.

– Hakaristi herättää monenlaisia tunteita ja mielikuvia. Sen käyttäjillä on usein tarkoituksena provosoida ihmisiä ja aiheuttaa yhteenottoja, Tikka pohtii.

Toisen maailmansodan jälkeen hakaristin käyttö on ollut rangaistavaa useissa Euroopan maissa, kuten Saksassa, Ranskassa ja Ruotsissa, mutta ei Suomessa. Marko Tikka kuitenkin kertoo, että yleisen linjan koventuessa Euroopassa natsisymboliikan kieltäminen ei ole kaukana Suomessakaan.

Hakaristilippuja heiluttaneet miehet saivat runsaasti huomiota mediassa, ja Tikan mukaan tapaus olikin taitava julkisuustemppu. Toisaalta hän ajattelee sen kertovan jotain suomalaisesta yhteiskunnasta.

– Meillä ei joku asia ole ihan kohdallaan, jos kansalaisten aggressiot purkautuvat näin.