Tuuli Tahkokorven kolumni: Hyvä vieraskielinen, englanti ei kuulu suomalaiseen palvelukulttuuriin

Muuan mies pysäytti minut Tampereen keskustassa. Hän oli juuri tehnyt järjestyksenvalvojan kokeen kadun viereisessä rakennuksessa. Mies näytti minulle suomenkielistä todistusta ja kysyi ystävällisesti, oliko hän päässyt kokeesta läpi. Todistus oli hyvin vaikealukuinen, varsinkin suomea vasta opettelevalle miehelle.

Paperissa lueteltiin järjestyksenvalvojan tutkinnossa jo suoritetut kurssit. Viimeisessä alleviivatussa lauseessa luki ”suorittamatta kuitenkaan järjestyksenvalvojan tutkintoon vaadittavaa koetta”. Suomenkielisenä en meinannut aluksi ymmärtää lauseen tarkoittavan sitä, että koe oli hylätty.

Kuinka vaikeasti voi ilmaista, ettei mies päässyt kokeesta läpi? Saati että tutkintoa olisi mahdollista suorittaa englanniksi?

Hänen eikä kenenkään muunkaan vieraskielisen pitäisi kysyä neuvoa henkilökohtaisista asioista tuntemattomilta ohikulkijoilta. Järjestyksenvalvojan tutkintotodistuksessa näkyi minulle miehen koko nimi sekä henkilötunnus, jota ei kuuluisi joutua paljastamaan kelle tahansa.

Olen törmännyt vastaavanlaisiin tilanteisiin aikaisemminkin. Esimerkiksi Kelan asiakasneuvonta antaa kyllä kielellistä apua tukipäätöksissä, mutta kirjallisia päätöksiä ei ole tarjolla kuin suomeksi, ruotsiksi ja saameksi. Näin kertoo Kelan tiedottaja Johanna Koskinen. Kielilaki velvoittaa Kelaa palvelemaan kirjallisissa päätöksissä vain maamme virallisilla kielillä. Tuen hakija joutuu siis todennäköisesti turvautumaan Kelan lisäpalveluihin, jos hän ei ymmärrä itseään koskevaa päätöstä.

Jokaisessa sivistysvaltiossa luulisi tarjottavan kansainvälistä virallista tekstiä. Näin ei kuitenkaan ole Suomessa. Vieraskielisenä tuntisin oloni turvattomaksi ympäristössä, joka ei opastaisi minua englannin kielellä. Onko jotenkin oletettavaa, että suomi tai ruotsi taittuu opettelevalta heti sujuvasti tai ollenkaan? Kelan tukien hakijat saattavat ymmärtää valtakieltä sujuvasti, mutta joutuvat silti lukemaan virkakielistä suomea.

Suomi ei ole enää takapajula, jossa pärjää pelkällä kotimaan kielellä. Suomalaisia palveluja käyttävät niin bisnesmiehet, turistit kuin turvapaikanhakijatkin. Julkiset palvelut pitäisi tarjota edes englanniksi.