Pariterapia on tunteiden vuoristorataa. Kumppaninsa kanssa terapiassa käyvä Nadja, 21, kertoo, että tapaamisissa itketään, nauretaan ja tunnetaan vihaa sekä surua.
Nadjan puoliso Asser, 27, kertoo, että pariterapia oli hänen ideansa.
– Terapia on ollut silmiä avaava kokemus. Olen oppinut Nadjasta paljon uutta sekä saanut tuoretta näkökulmaa suhteeseemme.
Nadja ja Asser ovat olleet yhdessä kolme vuotta. Pari on kihloissa ja heillä on puolitoistavuotias tytär. Terapiassa pari on käynyt puoli vuotta.
Nadjan mukaan parin suurimmat ongelmat ovat vuorovaikutuksessa ja puolison huomioon ottamisessa.
– Emme osanneet puhu juuri mistään, eikä kumpikaan suostunut joustamaan. Suurimmat riidat syntyivät oman ajan ottamisesta, Nadja kertoo.
Pari oli jo lähellä eroa, ennen kuin apua haettiin ulkopuolelta.
Yhä nuorempia pareja terapiaan
Nadja ja Asser eivät ole nuoresta iästään huolimatta poikkeus terapeutin vastaanotolla. Pari- ja perhepsykoterapeutti sekä seksuaaliterapeutti Karolina Bechinsky kertoo, että terapiassa käyvien parien ikähaitari on laaja.
– Nuorimmat asiakkaani ovat parikymppisiä ja vanhimmat noin 60-vuotiaita, Bechinsky sanoo.
Bechinskyn mukaan pariterapiaan tulevat ovat selvästi nuorempia kuin esimerkiksi seitsemän vuotta sitten. Ennen valtaosa pareista oli 40–50-vuotiaita. Bechinsky uskoo, että suurin syy tähän on tietoisuuden leviäminen ja häpeän hälveneminen.
– Ennen häpeä ammattiauttajan kanssa keskustelemisesta oli suurta. Täytyi olla mieleltään epävakaa, että kävi terapiassa. Asiakkaina käy kuitenkin täysin terveitä ja tavallisia ihmisiä.
Puhumattomuus suurin ongelmien aiheuttaja
Pariskuntien ongelmat ovat samoja iästä riippumatta. Bechinskyn mukaan hänen vastaanotolleen tullaan yleensä puimaan puutteellisista vuorovaikutustaidoista aiheutuvia ongelmia, kuten jatkuvaa riitelyä.
– Kommunikaatio on parien ylivoimaisesti suurin ongelma. Omia tuntemuksia ei osata pukea sanoiksi tai ne eivät tule kuulluksi.
Vuonna 2013 Väestöliitto selvitti Perhebarometrissään yleisimpiä syitä terapialle sekä eronneilta että parisuhteessa olevilta henkilöiltä. Eronnut hakee yleisimmin apua eron syiden selvittämiseen ja eroahdistukseen tai yhteen palaamiseen. Parisuhteessa olevat toivoivat apua kommunikaatioon, ongelmiin seksielämässä tai lasten hankintaan ja kasvatukseen.
Bechinsky on huomannut, että uskottomuuden takia tullaan yhä useammin terapeutin vastaanotolle.
– Näissä tilanteissa vastaanotolle tullaan ainakin ensin yksin. Terapia on mahdollisuus selvittää, voidaanko enää jatkaa yhdessä.
Terapeutilta kotitehtäviä ja sääntöjä riitelyyn
Nadja ja Asser kokevat terapian olleen raskasta mutta palkitsevaa. Pari on oppinut toisen huomioon ottamista ja yhdessä ratkaisujen etsimistä.
– Olemme oppineet nostamaan kissan pöydälle ja pitämään yhdessä hauskaa. Nykyään halaamme, pussaamme ja kysymme toisiltamme mitä kuuluu, Nadja kertoo.
Bechinsky aloittaa tapaamiset asiakkaan tilanteen kartoittamisella ja konkreettisilla esimerkeillä.
– Kun ongelma on tiedossa, sitä lähdetään purkamaan. Esimerkiksi riitelyä ratkotaan laatimalla riitelyn säännöt. Sovitaan jokin merkki, joka tarkoittaa aikalisää ja sen avulla kumpikin saa hetken hengähtää riidan keskellä, Bechinsky kertoo.
Hän antaa asiakkaillensa myös kotitehtäviä. Sellaisia voivat olla esimerkiksi kolmen hyvän ja kolmen huonon asian keksiminen omasta parisuhteesta.
Nadja ja Asser eivät ole saaneet terapeutiltaan kotitehtäviä, mutta tapaamisissa tehdään välillä erilaisia harjoituksia.
– Ensi kerralla teemme omat sukupuumme, jonka avulla on tarkoitus ymmärtää toisen lähtökohtia paremmin, Nadja kertoo.
Nadja sekä Asser ovat kumpikin sitä mieltä, että ulkopuolisen näkökulma suhteeseen on ollut tärkeä apu.
Bechinsky kehottaa nuoriakin pareja hakeutumaan terapiaan, jos vähänkään siltä tuntuu.
– Kun suhteeseen on tullut negatiivinen kehä, kuten samaa kaavaa noudattava riita, on sen rikkominen ilman ulkopuolisen apua todella vaikeaa.