Suomalaiset luottavat vaalikoneisiin ehdokasta valitessaan.

”Vaalikone on ehdokkaan ja äänestäjän parittamista” – suosittujen vaalikoneiden teemoista päättää kourallinen toimittajia

Moni suomalainen media rakentaa vaalikoneen auttamaan lukijoita sopivan ehdokkaan löytämisessä. Ylellä eduskuntavaalikoneen teossa on mietitty erityisesti nuorta yleisöä. Helsingin Sanomien vaalikonekysymysten toimivuutta on testattu datalähtöisesti.

Tilastokeskuksen mukaan ennen vuoden 2015 eduskuntavaaleja melkein puolet 18–89-vuotiaista suomalaisista käytti vaalikonetta, ja liki neljännes 18­–24-vuotiaista vastaajista koki vaalikoneen vaikuttaneen ehdokkaan valintaan paljon. Vaalikoneiden merkitys tulevien vaalien äänestyspäätöksiin on tuskin vähenemässä.

FAKTA

Vaalikoneet

  • Vaalikoneen tehtävänä on auttaa äänestäjää löytämään itselleen sopivin ehdokas.
  • Viime eduskuntavaaleissa käytetyimmät olivat Ylen, MTV:n ja Helsingin Sanomien vaalikoneet.
  • Ylen eduskuntavaalikone avataan yleisölle 14. maaliskuuta.
  • Helsingin Sanomien vaalikoneen avautumispäivästä ei ole vielä tietoa.
  • Eduskuntavaalit käydään sunnuntaina 14. huhtikuuta.
  • Europarlamenttivaalit käydään sunnuntaina 26. toukokuuta.
  • Vaalikoneet 2020 -hanke toteutetaan Tampereen yliopistossa vuosina 2017–2019 ja sen rahoittaa Helsingin Sanomain Säätiö.
    Lähde: Eduskunnan kirjasto, Yle, Helsingin Sanomat

Ylellä ja Helsingin Sanomissa vaalikoneiden rakentaminen aloitettiin jo viime vuoden puolella. Molemmissa medioissa ensimmäinen askel vaalikoneen sisällön luomisessa on oleellisten teemojen valitseminen.

Ylen eduskuntavaalien verkkotuottaja Ville Seuri kertoo, että Ylen vaalikoneen sisällöstä päättää työryhmä, jossa on politiikan toimittajien lisäksi esimerkiksi talous- ja ympäristöaiheet tuntevia toimittajia. Ylen vaalikoneen teemojen valinnassa näkyy päivän poliittisen keskustelun lisäksi se, mitä yleisö haluaa.

– Pyrimme tuottamaan lisää tietoa niistä teemoista, jotka ovat äänestäjän kannalta tärkeitä. Teemojen valinnassa ovat auttaneet tutkijat sekä Ylessä teetetty tutkimus äänestäjien mielestä tärkeistä teemoista, Seuri sanoo.

Työryhmä miettii vaalikoneen teemat ja tekee vaalikoneväittämät. Sen jälkeen ne menevät kommentoitavaksi vaalien ohjausryhmälle, jota vetää Ylen vastaava päätoimittaja Jouko Jokinen.

Helsingin Sanomien vaalikoneesta vastaava Piia Elonen sanoo, että heillä vaalikoneen sisällöstä päättää politiikan toimituksen esimies. Koneeseen valittavien teemojen on oltava yhteiskunnallisesti suuria ja merkityksellisiä ihmisten arjessa.

– Viime vuosina minä olen päättänyt vaalikoneen teemat ja väittämät toimituspäällikön sparrauksen avulla, Elonen kertoo.

Helsingin Sanomien tulevien eduskuntavaalien vaalikone painottuu Elosen mukaan ilmastoasioihin, jotka on muutenkin nostettu yhdeksi lehden painopisteistä.

Hyvä väittämä luo eroja ehdokkaiden välille

Vaalikoneet 2020 -hankkeen tutkija Esa Reunanen näkee, että vaalikoneilla on jonkinlainen vaikutus siihen, millaisista teemoista vaalien alla keskustellaan. Tampereen yliopistossa toteutettavassa hankkeessa tutkitaan suomalaisten vaalikoneiden käyttöä ja merkitystä vaaleissa ja uutisjournalismissa.

– Vaalikoneissa ehdokkaat pakotetaan ottamaan yksityiskohtaisiinkin kysymyksiin kantaa, ja heille annetaan mahdollisuus perustella näkemyksiään, Reunanen kertoo.

Reunasen mukaan vaalikoneiden teemat ovat usein hyvin samankaltaiset, mutta painotuksissa on eroja. Esimerkiksi vuoden 2018 presidentinvaaleissa osa vaalikoneista painotti henkilökohtaisia arvokysymyksiä, kun taas osa kysyi enemmän presidentin viranhoitoon liittyvistä asioista. Presidentinvaaleissa kuusi toimitusta teki vaalikoneen.

Seuri, Elonen ja Reunanen ovat kaikki yhtä mieltä siitä, millainen on hyvä vaalikonekysymys: erotteleva ja yksiselitteinen. Sen on myös oltava selkeä, koska vaalikoneita täytetään usein nopeasti.

– Vaalikone on ikään kuin ehdokkaan ja äänestäjän parittamista ja yhdistämistä, ja siksi erojen tekeminen ehdokkaiden välille on tärkeää, Elonen sanoo.

Elonen kertoo, että Helsingin Sanomien vaalikone kertoo ensin vastaajalle sopivimman puolueen, ja vasta sen jälkeen ehdokkaan. Tällä halutaan korostaa sitä, että Suomen järjestelmässä ääni menee puolueelle.

– Yritämme vaalikoneella viestiä sitä, että ihmiset miettisivät myös omia ajatuksiaan vastaavaa puoluetta eivätkä vain hyvää tyyppiä.