Pyynikin palloiluhalli on iästään huolimatta toimiva paikka koripallon seuraamiseen. Viime kaudella Pyrinnön yleisökeskiarvo Korisliigan runkosarjassa oli 859 katsojaa.

Tampereen palloiluseuroilla edessä muuttotalkoot – juniorien kohtalo pelottaa: “Kaikenlaisen urheilutoiminnan järjestäminen sakon uhalla kielletty”

Moreenimedia selvitti Tampereen palloiluhallien pelottavaksi kuvaillun nykytilanteen sekä tulevat suunnitelmat.

65 miljoonaa euroa – niin paljon Tampereen kaupunki käytti liikuntapaikkoihin vuosina 2012–2018. Vaikka summa on suuri, seuroilta tiedusteltaessa selviää, etteivät investoinnit riitä alkuunkaan.

Useiden tamperelaisseurojen edustusjoukkueet joutuvat edelleen pelaamaan kotiottelunsa vaatimattomissa olosuhteissa. Monilla niistä on lähitulevaisuudessa edessä pakollinen muutto uuteen halliin.

Eniten seuroja huolestuttaa kuitenkin junioreiden harjoitusvuorojen kohtalo. Kaupungin halleissa salivuoroja on saatavilla niukasti, ja yksityisten vuorot tulevat seuroille kalliiksi. Tilannetta pahentaa entisestään lukuisten koulujen liikuntasalien sisäilmaongelmat.

Sisäliikunnan surkea tilanne

Koulujen salien sulkeminen ajaa seurat jatkuvasti ahtaammalle.

– Tällä hetkellä kalliita yksityisiä salivuoroja riittää, mutta pelottaa, mihin ollaan parin vuoden päästä ajautumassa, tiivistää salibandyseura Classicin toiminnanjohtaja Pasi Peltola.

Peltolan huolen jakaa Pyrintö-kollega Jarmo Hakanen. Seuran koripallojuniorit joutuvat harjoittelemaan ympäri Tamperetta. Yksi vakipaikoista on Tammelan koulun liikuntasali, joka suljetaan sisäilmaongelmien takia tänä vuonna.

– Tilanne on todella surkea. Sisäilmaongelmien vuoksi yli kymmenen koulua on jatkuvasti suljettuna, joten puhutaan merkittävästä tilojen vajauksesta. Tämä on yleinen ongelma Suomessa, Tampereen kaupungin liikunta- ja nuorisoyksikön johtaja Pekka P. Paavola toteaa.

Tampereella ollaan lisäksi eriarvoisessa asemassa verrattuna muihin kaupunkeihin: esimerkiksi Turussa maksetaan yksityisissä halleissa pelaaville juniorijoukkueille avustusta, Tampereella ei. Yksityisiä tiloja käyttävät seurat huomioidaan Tampereella toiminta-avustuksia myönnettäessä, mutta tämä avustuspotti on moniin kaupunkeihin nähden vaatimaton.

Hakametsän jääkausi päättymässä

Hakametsä pysyy jäähallina vielä kahden kauden ajan, ennen kuin yli 120 miljoonaa euroa maksava Tampereen monitoimiareena valmistuu.

Tampereella etuoikeutetussa asemassa ovat Ilveksen ja Tapparan jääkiekon liigajoukkueet.

Uuteen monitoimiareenaan syksyllä 2021 suuntaavat seurat jättävät taakseen yli 7 000 katsojaa vetävän Hakametsän jäähallin. Tällöin klassikkohalli tullaan todennäköisesti muuttamaan palloiluhalliksi, jääurheilupiirien vastustuksesta huolimatta.

– Hakametsä totta kai kiinnostaa, mutta siitä pitäisi saada enemmän tietoja, toteaa Classicin toiminnanjohtaja Peltola.

Classicilla on kovin tarve uudelle hallille. Seuran kotikenttänä vuodesta 2001 toiminut Tampere Areena on jo saanut purkutuomion, sillä Hakametsän jäähallia vastapäätä olevalle tontille rakennetaan yli tuhat kerrostaloasuntoa sekä Hervannan valtaväylän liittymä.

Classic on käynyt kaupungin kanssa neuvotteluja uudesta kotipaikasta, mutta mitään ei ole päätetty. Jo olemassa olevia, Classicin kokoisen seuran tarpeisiin soveltuvia tiloja ei Tampereella käytännössä ole.

Tampere Areenaa odottaa purkaminen 2020-luvun alkupuolella. Vuonna 2001 valmistuneen rakennuksen elinkaari jäi huomattavasti odotettua lyhyemmäksi.

Pyynikki käyttökelpoinen vielä jonkin aikaa

Mahdollinen muutto Hakametsään ei aiheuta riemunkiljahduksia myöskään Tampereen Pyrinnön keskuudessa.

– Emmehän me voi Hakametsästä sanoa, ettemme olisi kiinnostuneita. Kolmen lajin sekakäytöstä yhdessä hallissa ei kuitenkaan tule mitään, linjaa Pyrinnön Korisliigajoukkueen toiminnanjohtaja Hakanen.

Pyrinnön ja lentopalloseura Rantaperkiön Iskun nykyareena on Pyynikin palloiluhalli. Vuonna 1977 valmistunut halli kaipaisi peruskorjausta muun muassa putkistoon. Paavolan mukaan kaupungilla oli jo olemassa peruskorjaukselle määräraha, mutta se peruttiin.

Näillä näkymin Pyynikin halli on ylläpitävien korjausten avulla toimintakunnossa vielä viidestä kymmeneen vuotta. Tuona aikana sille tullaan rakentamaan seuraaja keskustan alueelle.

– Uudelle hallille on myönnetty suunnittelumääräraha. Rakentaminen voisi alkaa ehkä viiden vuoden sisällä, Paavola sanoo.

Tulevan hallin tarkkaa paikkaa ei ole vielä päätetty. Alkuperäinen suunnitelma hallin sijoittamisesta Santalahteen kumoutui, minkä jälkeen yhtenä vaihtoehtona on esitetty Särkänniemeä.

”Urheilutoiminnan järjestäminen kielletty sakon uhalla”

Pitkään Pyrinnön toiminnassa mukana olleen Hakasen mukaan liikunnan alasajo alkoi Tampereella 1990-luvun alkupuolella. Hänen mielestään on käsittämätöntä, että vastuu lasten ja nuorten liikkumisesta sysätään seuroille.

Hakanen ihmettelee esimerkiksi sitä, ettei Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksen vähällä käytöllä olevaa D-hallia ole voitu käyttää, vaikka Pyrintö on luvannut hoitaa lattian vaihtamisen ja muut tilan käyttöönottoon vaadittavat toimet.

– Aloitekyvyttömyys on totaalista. Tässä on tehnyt mieli teettää kylttejä, että “kaikenlaisen urheilutoiminnan järjestäminen kielletty sakon uhalla.”

Paavolan mukaan liikunnalla on Tampereen kaupungille suuri merkitys.

– Kaupungin strategian yksi pääkohdista on liikkumisen lisääminen. Tähän tarvitaan myös olosuhteita, joihin Tampereella koko ajan satsataan.