Yksi tunnettu salaliittoteoria on, että Apollo-avaruuslennot olivat lavastettuja. Kuva: GoodFreePhotos

Humpuukia vai vaihtoehtoisia totuuksia? Kuka tahansa voi keksiä ja levittää salaliittoteorioita verkossa

Salaliittoteoriat saattavat antaa monimutkaiselle tai epäselvälle asialle yksinkertaisemman selityksen. Mutta kuka niihin uskoo ja miksi?

Videopalvelu Netflix lisäsi hiljattain katselukokoelmaansa uuden dokumenttielokuvan Behind the Curve: Matka litteän maan keskipisteeseen. Palvelun mukaan elokuvassa tutustutaan kasvavaan maailmanlaajuiseen yhteisöön, jonka jäsenet uskovat maapallon olevan litteä.

Litteän Maan yhteisön lisäksi esimerkiksi Apollo-kuulentojen epäilyt, rokotusvastaisuus ja liskoihmiset ovat tunnettuja salaliittoteorioita. Mutta mikä niissä ihmisiä kiinnostaa ja kuka niitä on ylipäätään keksinyt?

Tampereen yliopiston tutkija Elina Nopparin mukaan kuka tahansa voi keksiä teorian, ja helpoin teorian levityskanava on internet. Nopparin kirjoittaman sisältösekaannuksen selviytymisoppaan artikkelin mukaan teorioita on esillä eniten maissa, missä hallinto on salailevaa eikä lehdistö ole riippumatonta.

Filosofian lisensiaatti ja Tampereen yliopiston opettaja Hannu Sinisalon mukaan salaliittoteorioissa on kyse maailman selittämisestä. Sinisalo mukaan salaliittoteorioiden totuudenmukaisuutta kannattaa myös oma-aloitteisesti tutkia.

Mistä salaliittoteorioissa on kyse? Kuka niihin uskoo? Missä ne leviävät ja miten? Mikä on Suomen salaliittoteorioiden tilanne? Entä kannattaako median kertoa niistä?

19.3.2019 Radio Moreenin Aivoriihessä keskusteltiin salaliittoteorioista. Mukana ohjelmassa olivat filosofian lisensiaatti ja Tampereen yliopiston opettaja Hannu Sinisalo ja Tampereen yliopiston tutkija Elina Noppari.