Ilmastoon liittyvät tulevaisuuden uhkakuvat hallitsevat erityisesti nuorten suhtautumista lasten saamiseen. Lisääntymistä koskevan velvollisuudentunteen tilalle on noussut huoli jälkeläisten tulevaisuudesta.

Tampereen yliopistossa opettava sosiaalipolitiikan yliopistonlehtori Ritva Nätkin on huomannut asenteiden muutoksen selvästi oppilaiden kurssipalautteissa.

– Nuoret ovat sitä mieltä, ettei pohjoismainen hyvinvointivaltio riitä enää motiiviksi lasten hankkimiselle. Mukaan on tullut globaaleja näkökulmia.

Globaali tietoisuus nuorten keskuudessa on Nätkinin mukaan yksi syntyvyyden laskuun vaikuttanut tekijä. Toinen on yksilökeskeisten arvojen ihailu. Perhe-elämä nähdään taakkana, minkä vuoksi lasten saamista siirretään yhä myöhemmälle iälle.

Nätkin itse kannattaa kestävän siirtymän väestöpolitiikkaa.

– Sillä, että lopetetaan lisääntyminen, voi olla ympäristölle ihan yhtä vaarallisia seurauksia kuin perhesuunnittelullakin.