Journalismissa eri näkemykset voivat vaikuttaa yhtä päteviltä niiden taustoista huolimatta. Näkemysten vastakkainasettelu ja konfliktin rakentaminen ovat tavallisia tapoja tehdä journalismia.

Journalismille jokainen voi olla asiantuntija, opiskelematta päivääkään – Tutkijat ehdottavat ratkaisuja tasapuolisuusharhaan

Journalismissa erilaisiin lähteisiin pohjaavia näkemyksiä esitetään tasavertaisina. Joihinkin mielipiteisiin luottaminen voi jopa vaarantaa terveyden. Tutkija Elina Tolosen mukaan ongelman ratkaisemiseksi ei kuitenkaan juuri toimita.

Tasapuolisuuteen pyrkiessään journalistit nostavat esille erilaisia näkökantoja. Jotkut niistä perustuvat esimerkiksi tieteeseen, jotkut mielipiteisiin. Tasapuolisuusharha syntyy niiden näyttäytyessä tasavahvoina. Jos asetelmaa ei kyseenalaisteta, siihen päädytään miltei poikkeuksetta, kertoo Tampereen yliopiston tutkija Elina Tolonen. Hänen mukaansa tasapuolisuusharhan on jo nähty vaikuttavan esimerkiksi rokotekielteisyyteen.

– Usein käsitellään tärkeitä, jopa henkeen liittyviä aiheita. Kokemusasiantuntijan omakohtainen tarina voi vedota tunteisiin ja saattaa saada suhteettoman painoarvon. Syntyy vääristynyt kuva ongelman eri puolista.

Tolonen vinkkaa, että tunteisiin vetoavia sisältöjä kohdatessa voi miettiä, mitä tai kenen tarinaa ne tukevat. Kannattaa olla mediakriittinen ja antaa palautetta toimituksille.

Tolosen mukaan ”tylsän” tutkimustiedon on vaikeaa kilpailla tarinoiden kanssa. Hänen mielestään asiantuntijat voisivat tehdä tutkimustulostensa kertomisesta kiinnostavampaa journalisteille, jolloin kertomuksia ei tarvitsisi hakea kokijoilta. Journalistit taas voisivat etsiä kiinnostavia asiantuntijoita.

– Pystytäänkö tekemään tieteestä tarinoita? Tolonen tiivistää ongelmakysymyksen.

Journalistit voisivat muistuttaa tasapuolisuusharhasta esimerkiksi juttuun liitetyillä kommenttilaatikoilla. Television ajankohtaisohjelmissa aiheiden parissa voitaisiin viihtyä pidempään, jolloin niihin kyettäisiin pureutumaan syvällisemmin. Myös tasapuolisuusharhasta itsestään voitaisiin tehdä juttuja.

Elina Tolosen mukaan olemme yhä valmiimpia luottamaan vertaisiimme instituutioiden edustajien sijasta. Asiantuntijuuden rajat ovat hämärtymässä. Jos journalismissa kohdellaan erityyppisiä asiantuntijoita samanarvoisina, ne hämärtyvät entisestään.

Vältetään vastakkainasettelua

FAKTA

Sovittelujournalismin aurinkomalli

  • Yksi tapa tehdä juttua toisin kuin vastakkainasettelun kautta. Vastakkainasettelun välttäminen voi estää tasapuolisuusharhan syntymisen.
  • Auringon keskellä on aihe, ja siitä lähtee monia säteitä. Säteet voidaan ajatella tahoina, joilla on erilaiset vaikuttimet.
  • Aiheen ympäriltä voi haastatella monipuolisesti eli seurata monia säteitä. Näin haastateltavat eivät asetu automaattisesti vastakkaisiksi toimijoiksi.

Tampereen yliopiston tutkija Laura Ahva näkee, että hänen vetämänsä Sovittelujournalismi-hanke voi auttaa tasapuolisuusharhan purkamisessa.

– Sovittelujournalismin ydin on, että yritettäisiin nähdä juttujen aiheet muinakin kuin vastakkainasetteluina ja kiistakysymyksinä. Aina asialla ei ole kahta vastapuolta.

Kun juttuun ei etsitä vastakkaisia haastateltavia, saatetaan välttyä tasapuolisuusharhalta, Ahva sanoo. Hän kaipaa journalismilta moniäänisyyttä ja moninäkökulmaisuutta.

Tolosen mukaan lopulta jokaisen toimittajan tulee pohtia tasapuolisuusharhaa juttua tehdessään.

– Ehkä on tärkeintä, että toimittaja itse on työssään tietoinen tästäkin.

Asiantuntijoiden tieto on tärkeää, mutta luotetaanko heihin? Ohikulkijat kertovat, kenen mediasana on painavin. Kuuntele gallup täältä.