Sosiaalisen median epärealististen sisältöjen seuraaminen voi aiheuttaa käyttäjälle ahdistusta.

Sosiaalisen median epärealistiset sisällöt vaikuttavat niin julkaisijaan kuin kuluttajaankin – Täydelliset julkaisut luovat vääriä mielikuvia ja aiheuttavat ahdistusta

Sosiaalisessa mediassa pyritään ylläpitämään kuvaa täydellisestä elämästä. Ilmiönä hyvän vaikutelman antaminen juontaa juurensa aikaan ennen älypuhelimia ja tietokoneita.

Yli puolet suomalaisista käyttää Facebookia, selviää Tilastokeskuksen vapaa-aikatutkimuksesta. Kuvapalvelu Instagramia käyttää joka kolmas ja Twitteriä joka kymmenes. Somevaikuttajien ja rajattomien sisällöntuotannollisten mahdollisuuksien aikakaudella internetissä pyritään täydellisyyteen ja seuraajamäärien maksimointiin.

Helsingin yliopiston viestinnän yliopistonlehtorin Janne Matikaisen mukaan epärealististen sisältöjen seuraaminen voi aiheuttaa kuluttajalle ahdistusta. Tavallinen somekansalainen vertaa itseään sisältöä ammatikseen tuottaviin julkaisijoihin. Tällöin syntyy mielikuva siitä, että muilla menee elämässä itseä paremmin.

–  Sosiaalisessa mediassa seuraamisen vaikutuksia on tutkittu. Seuraaminen ja itsensä vertaileminen toisiin heikentävät hyvinvointia verkossa. Myös julkaisijoille voi käydä ajoittain raskaaksi ylläpitää epätodenmukaista illuusiota omasta elämästään.

Profiilin rakentaminen on siirtynyt kasvokkaisista keskusteluista internetin alustoille

Tilastokeskuksen mukaan lähes 60 prosenttia suomalaisista katselee internetissä valokuvia ja 52 prosenttia jakaa niitä. Matikainen toteaa sosiaalisen median palveluiden ohjaavan käyttäjiään julkaisemaan ja kuluttamaan tietynlaisia sisältöjä.

– Instagram palveluna perustuu kuvien julkaisemiseen. Tämä asettaa haasteita siinä mielessä, että kuvien täytyy olla hienoja ja jollakin tavalla vaikuttavia erottuakseen valtavasta sisältömassasta. Toisille itsensä ilmaiseminen tekstin kautta on luontevampaa. Tällaiselle ihmiselle esimerkiksi Twitter voi sopia Instagramia paremmin.

Seuraaminen ja itsensä vertaileminen toisiin heikentävät hyvinvointia verkossa.

Janne Matikainen, viestinnän yliopistonlehtori

Matikaisen mukaan täydellisyyden tavoittelulla sosiaalisessa kanssakäymisessä on pitkät perinteet. Jo ennen digitaalista vallankumousta ihmiset pyrkivät antamaan itsestään mahdollisimman myönteisen kuvan kasvokkaisissa vuorovaikutustilanteissa.

– Sosiaalisessa mediassa voimme rakentaa kuvaa itsestämme harkitummin kuin kasvokkain. Reaalielämän tilanteita emme pysty täysin hallitsemaan, sillä ne tapahtuvat välittömästi. Sosiaalisessa mediassa on mahdollista miettiä, minkälaisia päivityksiä teemme ja kuinka asettelemme julkaisemamme kuvat ja tekstit.

Mitä tamperelaiset ajattelevat sosiaalisen median sisältöjen todenmukaisuudesta? Kuuntele gallup täältä.