Pienistä vaivoista tulee helposti isoja, jos ei saa apua. (Kuvituskuva: Pexels)

Kun vatsaan särkee tai mieli on maassa, paperiton jää Suomessa vapaaehtoisten armoille

Asiantuntijat kaipaavat lakimuutosta selkiyttämään paperittomien terveydenhuoltoa. Ruotsin valtio sai moitteita ihmisoikeusvaltuutetulta vastaavassa tilanteessa. Vaikka vapaaehtoiset auttavat paperittomia, velvoite terveyspalveluiden tarjoamiseen on valtiolla.

Salaisella paperittomien klinikalla hoidetaan vatsakipua, ihottumaa tai lohjennutta hammasta. Useimmiten tällaisista vaivoista selviää lääkärin tarkastuksella ja tarvittaessa lääkekuurilla. Vakavia perussairauksia, kuten esimerkiksi diabetesta tai sydänsairauksia, on vähän. Enemmän potilailla on ahdistusta ja mielenterveyshäiriöitä.

Paperittomien klinikka, Global Clinic, on perustettu auttamaan niitä, joilla ei ole oikeutta julkiseen terveydenhoitoon. Vapaaehtoiset työskentelevät klinikalla palkatta.  Oikeus terveydenhuoltoon on kuitenkin kirjattu ihmisoikeuksiin. Miksi siis tarvitaan salaisia klinikoita?

Paperittomien klinikalla työskentelevä sairaanhoitaja on paremman palvelutason kannalla, mutta hänestä tuntuu, että asiasta ei voi edes keskustella kunnallispolitiikassa. Kattavamman terveydenhoidon kuvitellaan aiheuttavan valtavan ihmismassan vyörymisen Suomeen. Keskustelu on rasistisesti latautunutta. Tilannetta kuvaa myös se, että klinikan sijaintia tai työntekijöiden henkilöllisyyttä ei haluta julkisesti kertoa turvallisuussyistä.

Paperittomien terveydenhuollon parantaminen ja selkiyttäminen vaatisi uutta lainsäätämistä eduskunnassa. Lakimuutosta yritettiin edellisen kerran tehdä vuonna 2014, mutta vaalikausi ehti päättyä ennen käsittelyä ja asia raukesi. Pääministeri Rinteen hallitusohjelmaan on kirjattu tavoitteeksi turvata välttämätön hoito kaikille paperittomille. Millaisia ongelmia asiantuntijat nykyisessä toimintamallissa näkevät? Jos hallitusohjelmaa aiotaan noudattaa, voitaisiin ottaa mallia esimerkiksi Ruotsista.

Nykyinen lainsäädäntö on epäselvää

Tällä hetkellä paperittomilla on oikeus terveyspalveluihin kiireellisessä tilanteessa. Suomessa paperiton voi siis käyttää päivystyspalveluja omalla kustannuksellaan ja saada apua myös muissa tilanteissa, joissa tarvitaan kiireellistä hoitoa.

Kiireellisen hoidon rajaus ei kuitenkaan ole selkeä. Lääkärilehden mukaan kiireellisen hoidon käsite sekoitetaan jatkuvasti päivystykselliseen hoitoon. Todellisuudessa kaikkea kiireellistä hoitoa ei kuitenkaan saa päivystyksestä. Lainsäädäntö jättää epäselväksi, mitä muuta kuin päivystyksessä annettavaa hoitoa voidaan lukea kiireelliseksi. On mahdollista, että paperiton jää kokonaan ilman kiireellistä hoitoa.

Ongelmallista on myös se, että nykyisen mallin ulkopuolelle jäävät perussairauksien hoito ja ehkäisevät terveyspalvelut, kuten rokotukset. THL:n tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki sanoo, että yleensä alkavien sairauksien hoitaminen on edullisempaa kuin kiireellinen hoito. Kansanterveydellisesti on myös hyvä, että kaikilla olisi rokotusturva kunnossa. Silloin rokotekattavuus säilyy korkeana ja tautien leviäminen hankaloituu.

Kunnat voivat omalla päätöksellään laajentaa paperittomien terveyspalveluja. Helsingissä paperittomille tarjotaan välttämätön terveydenhoito eli apua saa ennaltaehkäisevästi. Tampereen kaupunginvaltuustossa on ollut käsittelyssä vastaava aloite, mutta päätöstä ei ole tehty.

Ruotsin malli voisi toimia Suomessakin

THL:n Keskimäki kertoo, että Pohjoismaista Ruotsi tarjoaa paperittomille laajimmat terveyspalvelut. Hänen mukaansa aiemmin paperittomat hoidettiin Ruotsissa lähes samoin kuin Suomessa nyt. Vuoden 2013 lakiuudistuksen myötä Ruotsi tarjoaa paperittomille välttämättömät terveyspalvelut, mitä myös Suomen hallitus maanlaajuisesti tavoittelee.

Uuden lainsäädännön uskottaisiin tuovan yhteiskunnalle säästöjä, kun päivystyskäynnit vähenisivät ja aikaa ei käytettäisi paperittomien terveyspalveluista kiistelemiseen. Myös hoitohenkilöstön työ selkiytyisi uuden lainsäädännön myötä.

Suomen terveydenhuollon vuosibudjetti on noin 20 miljardia euroa. THL:n mukaan paperittomien terveyspalveluiden kustannukset olisivat Suomessa enintään 600 000 euroa vuodessa. Mikäli paperittomille tarjottaisiin välttämättömät terveyspalvelut maanlaajuisesti, merkittävästä terveysmenojen kasvusta ei siis voida puhua.

Ruotsi muutti lakiaan sen jälkeen, kun Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu moitti Ruotsia paperittomien jättämisestä terveyspalveluiden ulkopuolelle. Keskimäki arvioi, että jos ihmisoikeusvaltuutettu tutustuisi Suomen tilanteeseen, laki saattaisi muuttua meilläkin.