Yli puolet opiskelijoista kokee uniongelmien vaikeuttavan arkea. Tämä selviää Moreenimedian kyselystä, johon vastasi 107 opiskelijaa. Suurin osa vastaajista uskoo uniongelmiensa johtuvan stressistä.
Opiskelijat kertovat uniongelmien vaikuttavan heidän arkeensa monella tapaa. Lähes kaikki vastaajat kertoivat olevansa päivisin väsyneitä, ja heidän on vaikea keskittyä opiskeluun tai tehdä tavallisia kotiaskareita. Myös sosiaaliset suhteet kärsivät, ja esimerkiksi isojen päätösten tekeminen on hankalaa. Väsymys vaikuttaa myös mielialaan.
– Väsyneenä on vaikea keskittyä tai saada asioita aikaan. Myös huolet tuntuvat suuremmilta, kertoo eräs kyselyyn vastannut.
Kysely opiskelijoiden uniongelmista
- Moreenimedian kysely jaettiin lokakuussa kolmessa uniongelmia käsittelevässä Facebook-ryhmässä.
- Kyselyyn vastasi 107 henkilöä, joista noin 88 prosenttia oli naisia ja noin 10 prosenttia miehiä.
- Kyselyyn vastanneista 40 prosenttia kärsii uniongelmista usein ja 47 prosenttia silloin tällöin.
- 84 prosenttia vastaajista kärsii nukahtamisvaikeuksista ja 71 prosenttia koki unensa laadun huonoksi.
Neuvoista ja puhumisesta on ollut apua
Oulun yliopiston biokemian opiskelija Kalle Niemi, 27, kertoo uniongelmien sotkeneen hänen opiskelujaan ja arkeaan. Niemi hakeutui lääkärin vastaanotolle heinäkuussa, sillä sitä ennen hän oli saattanut nukkua yössä yli 18 tuntia yhtäjaksoisesti. Tutkimukset ovat yhä kesken, mutta Niemen mukaan hypersomnia eli liikaunisuus on mahdollinen selitys hänen oireilleen.
– En herää ulkoiseen ärsykkeeseen, kuten herätyskelloon tai kämppisten meluamiseen. Pitkän unen jälkeen olen silti väsynyt.
Niemi kertoo uniongelmien hidastaneen hänen opintojaan, sillä häneltä on jäänyt välistä kokonaisia päiviä nukkumisen vuoksi. Selvää hoitosuunnitelmaa ei ole, sillä hypersomniaa ei tunneta yleisesti kovin hyvin.
– Tähän mennessä puhuminen ja neuvot ovat auttaneet. Myös mielialalääkkeistä on ollut minulle apua. On mahdollista, että oireet katoavat ajan myötä, jos kyseessä on samanlainen unihäiriö kuin vanhemmillani.
Uni on tärkeä osa perushyvinvointia
Mielenterveyden ylilääkäri Pasi Sankalan mukaan on harvinaista, että opiskelijat hakeutuvat YTHS:n vastaanotolle pelkästään uniongelmien vuoksi.
– Uniongelmat liittyvät tavallisesti ahdistukseen ja masennukseen, ja ne ovat pääsyyt, joiden vuoksi haetaan selvittelyapua.
Myös Moreenimedian kyselyyn vastanneista vain noin viidennes on hakenut apua uniongelmiinsa lääkäriltä tai terveydenhoitajalta. Jotkut hakevat helpotusta unilääkkeistä tai melatoniinista. 60 prosenttia vastaajista ei ole hakenut lainkaan apua uniongelmiinsa.
Sankalan mukaan ei ole yksiselitteistä vastausta siihen, milloin uniongelmien vuoksi kannattaa hakea apua. Toinen kestää huonoa unta pidempään kuin toinen.
– Jokaisen on huomattava itse, missä raja kulkee. Jos alkaa kokea, ettei pärjää ja uniongelmat alkavat vaikuttaa jotenkin kykyyn opiskella ja tehdä töitä, apua kannattaa hakea.
Uniongelmien hoidossa ihminen pystyy tekemään paljon myös itse. Sankalan mukaan vaikka kaikki tietävät, mistä perushyvinvointi muodostuu, hyvin harva yhdistää sen merkitystä oman hyvinvoinnin kokemukseen. Monipuolisella ruokavaliolla ja liikunnalla voi vaikuttaa omaan terveyteensä merkittävästi.
– Myös riittävä uni on tärkeä osa perushyvinvointia, sillä ilman unta aivot eivät puhdistu, Sankala toteaa.