Historiantutkija Heikki Kokon väitöskirja valottaa 1800-luvun suomalaisten maailmankuvaa.

1800-luvulla meitä muutti painettu sana, nyt teknologia – historia osoittaa, ettei edes ihmiskäsitys ole ikuinen

Tietoverkot yhdistävät ihmisiä ennennäkemättömällä tavalla. Elämä on toisenlaista kuin koskaan ennen, mutta nykykäsitys ihmisestä yksilönä on viime vuosituhannelta.

Vielä parisataa vuotta sitten suomalaisten elämä oli yhteisöllisempää ja elinpiiri pienempi kuin nykyään. Tuttujen kanssa keskusteltiin vain kasvokkain, eikä omaa olemassaoloa tarvinnut juuri pohtia.

Ajatusmaailma alkoi muuttua yksilökeskeisemmäksi, kun painettu sana levisi kansan pariin, kertoo tutkijatohtori Heikki Kokko. Kokon mukaan 1800-luvun puolivälissä sanomalehdet muuttivat ihmisten tapaa hahmottaa maailmaa.

– Kun lehti toi tietoa muualta maailmasta, alettiin uudella tavalla ymmärtää se, että asioita tapahtuu samaan aikaan muualla. Meille se on nykypäivänä itsestäänselvää, mutta paikallisyhteisöissä eläville ihmisille se oli uusi asia.

Vuorovaikutuksen muodot muuttuvat nytkin. Viime vuosituhannella median syntymä muutti kanssakäymistä, ja nyt teknologian murros muuttaa tapaa olla yhteydessä muihin ihmisiin. Internet ja sosiaaliset mediat yhdistävät ihmisiä ajasta ja paikasta riippumatta.

– Ensimmäistä kertaa maailmanhistoriassa ihmiset voivat olla globaalisti yhteydessä tässä mittakaavassa. Se muuttaa varmasti sitä, miten koemme itse itsemme, Kokko arvioi.

Vielä on mahdotonta sanoa, millaiseksi maailmankuva muotoutuu. Historiantutkija muistuttaa kuitenkin, että mikään ei ole pysyvää. Se, ettemme osaa kuvitella muutosta, ei tarkoita, etteikö sitä tapahtuisi vastedeskin.