Tampereelle muuttanut ulkopaikkakuntalainen ei välttämättä tiedä Hervannan huonosta maineesta. Kuva: Flickr.

Kaupungin vuokra-asunnot jakavat mielipiteitä – Stereotypiat asuinalueista ovat tiukassa, vaikka ne eivät pitäisi paikkaansa

Asuinalueen maine voi olla sitkeä niin hyvässä kuin pahassa. Perinteisesti huonoksi koettu alue on saattanut muuttua, mutta ennakkoluulot elävät edelleen menneisyydessä.

”Järjestyshäiriöiden määrän nousua, päihdeongelmia, työttömyyttä, köyhiä.”

”Positiivisia ajatuksia, koska kaupungin vuokra-asunnot ovat yleensä edullisia. On mukava tietää, että myös pienituloiset tai muuten hankalasti asuntoja löytävät ihmiset voivat niistä saada paikan, jossa asua.”

Moreenimedian kysely kaupungin vuokra-asunnoista jakoi mielipiteitä. Vastaajista 85 prosenttia oli sitä mieltä, että asuinalueen maine vaikuttaa muuttopäätökseen. Kyselyyn vastasi yhteensä 60 henkilöä.

Kaupungin vuokra-asuntoihin liitetään usein ennakko-oletuksia. Asian vahvistaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuspäällikkö Timo Kauppinen.

Kauppisen mukaan etenkin pääkaupunkiseudulla ja suuremmissa kaupungeissa kaupungin vuokra-asuntoihin pääseminen edellyttää kiireellistä asunnontarvetta ja huonoa elämäntilannetta, kuten asunnottomuutta tai vaikeaa taloudellista tilannetta. Suurimmissa kaupungeissa erot erilaisten asuinalueiden välillä ovat suurempia kuin pienemmillä paikkakunnilla.

Kauppisen mielestä huono-osaisuus voi olla näkyvämpää, kun tarkastellaan esimerkiksi yhtä rappua. Ongelmia kuitenkin helposti liioitellaan. Stereotypioita syntyy jonkin verran huhupuheiden perusteella.

– Stereotypiat huonomaineisista asuinalueista ja kaupungin vuokra-asunnoista ovat aina kärjistyksiä, mutta taustalla on usein tilastoissa näkyvää huono-osaisuutta, Kauppinen sanoo.

FAKTA

Kysely kaupungin vuokra-asunnoista

  • Moreenimedian kysely jaettiin Facebookissa kolmessa ryhmässä: Tampere, Puskaradio Tampere ja PuskaRario Tampere.
  • Kysely toteutettiin marraskuussa 2019 ja vastaajia oli 60.
  • Vastaajista 77 prosenttia oli naisia, 20 prosenttia miehiä ja 3 prosenttia muita.
  • Noin 52 prosenttia vastaajista kertoi, että heidän asuinalueellaan on kaupungin vuokra-asuntoja.

Asukkaiden kokemukset eroavat ennakkoluuloista

Timo Kauppisen mukaan paikalliset ovat usein tietoisia asuinalueisiin liittyvistä ennakkokäsityksistä, mutta ulkopaikkakuntalainen saattaa muuttaa ennakkoluulottomasti erityyppisille alueille. Usein ihmiset myös hakeutuvat alueille, joissa asuu muita samankaltaisia ihmisiä.

Jotkut alueet ovat kuitenkin huonomaineisia myös tilastojen valossa. Kauppisen mukaan on totta, että lähiöissä suurempi osuus asunnoista on sosiaalisia asuntoja eli kaupungin vuokra-asuntoja kuin esimerkiksi kantakaupungissa. Joissain lähiöissä pienituloisuus saattaa olla pysyvä tilanne.

– Se, kuinka paljon pienituloisuus näkyy ongelmina, on toinen kysymys, Kauppinen sanoo.

Joillain alueilla sosiaaliset ongelmat ja levottomuudet ovat saaneet laajaa julkisuutta. Ennakkoluulot saattavatkin Kauppisen mukaan syntyä osittain mediassa.

– Toimittajat usein haastattelevat huonomaineisten lähiöiden asukkaita, joiden kokemuksissa maine on liioiteltu. Todellisuudessa alueella voi olla mukavaa asua.

Tamperelainen eläkeläinen Sirkka Jantunen, 73, on asunut Hervannassa 36 vuotta. Sitä ennen hän asui Tampereen keskustassa.

Jantunen kertoo viihtyvänsä Hervannassa ja kuvailee aluetta viihtyisäksi ja rauhalliseksi. Kodin läheltä löytyvät niin järvi kuin lenkkipolutkin. Jantunen ei ole kokenut alueellaan häiriöitä tai ongelmia. Hän kuitenkin tietää Hervannan huonon maineen.

– Ystävä ihmetteli silloin, että miten sinne  voi muuttaa, sehän on ihan hirveä paikka, Jantunen nauraa.

Kaupungin vuokra-asunnoilla ehkäistään eriytymistä

Timo Kauppisen mukaan kaupungin vuokra-asuntoon saa jäädä, vaikka elämäntilanne paranee. Tulojen nousua saattaisi joutua välttelemään, jos asunnosta tulisi muuttaa pois elämäntilanteen parantuessa. Kun kaupungin vuokra-asunnoissa asuu myös parempiosaisia, se ehkäisee eriarvoisuuden keskittymistä.

– Huono-osaisuuden vaatimus kaupungin vuokra-asunnossa asumiselle voisi muodostaa jopa kannustinloukun, Kauppinen sanoo.

Kun tarkastellaan alueiden toimivuutta ja houkuttelevuutta, kyse ei ole pelkästään asunnoista vaan myös toimivista palveluista. Koulu on Kauppisen mukaan tärkeä tekijä, joka voi vaikuttaa lapsiperheiden muuttopäätökseen. Kaikilla ei kuitenkaan ole yhtäläisiä mahdollisuuksia valita asuinpaikkaansa, mikä puolestaan vahvistaa eriytymistä. Jos alue on jo leimattu huonomaineiseksi, se ei korjaannu helposti.