Älykellojen myynti on kuluvan vuoden aikana kasvanut 92 prosenttia. Kuluttajat ostivat tammi–syyskuussa älykelloja liki 208 000 kappaletta. Asia käy ilmi Elektroniikan tukkukauppiaiden lokakuun lopussa julkaisemasta kodintekniikkaindeksistä.
Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian lehtorin Panu Moilasen mukaan hintojen laskeminen ja kasvanut tarjonta on lisännyt alunperin vain kilpaurheilusta tutun hyvinvointiteknologian suosiota. Hän uskoo, että suosio tulee vielä kasvamaan.
– Hyvinvointiteknologiaa käyttää laaja kirjo suomalaisia, koska sen hankkiminen on helppoa ja lähes kaikille mahdollista. Tällaisista laitteista on julkisuudessa puhuttu paljon ”ihmeentekijöinä”, mutta monelle esimerkiksi älyranneke on käytössä ennen kaikkea kellona.
Moreenimedian hyvinvointiaan mittaaville suunnattuun kyselyyn vastanneista 83 prosenttia kertoo, että hyvinvointiteknologian käyttö motivoi harrastamaan liikuntaa. Lähes jokainen vastaaja kertoi mittaavansa askeleita. Yli puolet tarkkailee myös unen laatua ja sykettä. Kyselyyn osallistui 93 henkilöä.
Älykello on jatkuvasti mukana arjessa
Kysely hyvinvoinnin mittaamisesta
- Moreenimedian kysely jaettiin marraskuun alussa Tampereen Puskaradio- ja Tavoitteena terveellisempi elämä -Facebook-ryhmissä.
- Kysely suunnattiin hyvinvointiaan erilaisilla älyrannekkeilla, -sormuksilla ja mobiilisovelluksilla mittaaville ihmisille.
- Kyselyyn vastasi 93 ihmistä, joista 92 prosenttia oli naisia ja 7 prosenttia miehiä.
- Liki puolet vastaajista oli 16–25-vuotiaita.
- Vastaajista 72 prosenttia kertoi mittaavansa hyvinvointiaan vähintään kerran päivässä.
- Kyselyssä suosituin hyvinvoinnin mittaamiseen soveltuva mobiilisovellus oli Huawei Health.
Espoolainen Timo Rautajärvi, 49, on käyttänyt älykelloja jo nelisen vuotta. Ensimmäisen älykellonsa hän sai palkintona, eikä ensin tiennyt, mitä sillä tekisi. Sitten hän innostui syketasojen mittaamisesta ja jäi koukkuun. Tällä hetkellä käytössä on jo kolmas Polar-merkkinen kello.
Olen pudottanut älykellojen avulla yhteensä 85 kiloa painoa. Ne ovat auttaneet minua muuttamaan elämäntapojani.
Timo Rautajärvi, 49
Rautajärvi harrastaa kuntosalilla käymistä neljästi viikossa. Hän kokee älykellot hyödyllisiksi ja motivoiviksi urheilussa, mutta myös esimerkiksi terveellisten ruokailutapojen noudattamisessa.
– Olen pudottanut älykellojen avulla yhteensä 85 kiloa painoa. Ne ovat auttaneet minua muuttamaan elämäntapojani.
Rautajärvi kertoo mittaavansa etenkin syketasojaan tarkkaan vuorokauden ympäri niin kauppareissulla, kuntoilemassa kuin kotihommissakin.
– Saan paljon enemmän irti älykellosta kuin mistään kehon tuntemuksista. Älykello on mielestäni ehdoton laite.
Hyvinvointiteknologiat tulevat kehittymään
Moreenimedian kyselyn vastaajista enemmistö kertoi omistavansa älyrannekkeen. Hyvinvoinnin mittaamisen mahdollistava mobiilisovellus oli hieman yli puolella, ja älysormus vain kahdella prosentilla vastaajista.
Jyväskylän yliopiston terveyskasvatuksen tutkijatohtorin Karoliina Kaasalaisen mukaan ihmiset suhtautuvat hyvinvointiin liittyvään teknologiaan ja hyvinvoinnin mittaamiseen hyvin eri tavoin. Toisia se kannustaa ja toisia ahdistaa.
Kaasalaisen mukaan hyvinvoinnin mittareita on arvosteltu siitä, ettei niiden antama palaute ole tarpeeksi yksilöllistä.
– Esimerkiksi ilmoitus ”olet 5000 askelta jäljessä 10 000 askeleen tavoitteesta” voi pikemminkin lannistaa kuin kannustaa vähän liikuntaa harrastavaa henkilöä. Aktiivinen liikkuja ei puolestaan koe samaa palautetta hyödyllisenä.
Kaasalainen sanoo, että entistä personoidumpia mittareita suunnitellaan parhaillaan.
– Koneoppimisen ja tekstianalytiikan avulla suunnitellaan oppivia sovelluksia, joiden palaute mukautuu reaaliaikaisesti yksilön aikaisemman käyttäytymisen, terveydentilan muutosten ja olosuhteiden, kuten sään mukaan.