Aaro Tammisella on korvissaan eripariset korvakorut, jotka hän on ostanut kirpputorilta.

Erikoinen pukeutumistyyli on jopa vähentänyt kiusaamista – ”Ihmisiltä on tullut paljon vahvempi reaktio feminiinistä miehisyyttä kuin kunnon rönsyilyä kohtaan”

Aaro Tamminen on kokenut koulukiusaamista ala-asteelta lähtien. Pahimmillaan kiusaaminen johti väkivaltaan.

Aaro Tammisen kirkkaankeltaiset hiuskiehkurat ulottuvat lähes olkapäille, korvista roikkuu näyttävät korvakorut ja yllään hänellä on pitkä hame. Tamminen on 17-vuotias ilmaisutaitolukiolainen, joka asuu kahden ystävänsä kanssa Tampereen Nekalassa paritalossa.

– En koe, että sukupuoli-identiteetti on minulle merkittävä kysymys. Minä vain olen. En koe tarvetta asettaa itseäni mihinkään lokeroon, Tamminen sanoo.

Sukupuoliroolit ovat kuitenkin hankaloittaneet hänen elämäänsä. Varsinkin peruskouluajat hän koki rajoittavina. Erityisen paljon Tamminen kokee saaneensa kritiikkiä ”feminiinisestä miehuudestaan” eli liian tyttömäisinä pidetyistä piirteistään. Tuolloin hän ei erottunut vielä paljon massasta, mutta pukeutui esimerkiksi keskivertoa tiukempiin farkkuihin sekä hupparien sijaan flanellipaitoihin.

– Tajusin silloin haluavani olla erilainen. Kiinnostuin esimerkiksi maskeerauksesta ja meikkaamisesta, mutta pohdin, kuinka pitkälle uskaltaisin erottautumisen viedä, hän miettii.

 

Kuvauspäivänä Aaro Tamminen ei ollut meikannut, mutta kertoo tekevänsä vahvempia meikkejä aina silloin tällöin. Sen sijaan maskeerausta hän tekee lähinnä työmielessä.

 

Ahdasmielinen ilmapiiri pahensi koulukiusaamista

Henkistä väkivaltaa Tamminen koki ala-asteen alusta lähtien. Yläasteella ongelma kuitenkin kärjistyi. Välillä hän joutui ihan suoran haukkumisen kohteeksi, ja pahimmillaan kiusaaminen johti muutamaan päällekäymiseen ja oikeuskäsittelyyn.

– Illanvietosta lähdettyämme poikkesimme ystäväni kanssa paikalliseen lähikauppaan. Kaupan eteiseen oli kerääntynyt ylempiluokkalaisia, ja he huutelivat meille kulkiessamme ohi. Jäimme kaupan sisään odottamaan, kunnes porukka poistuisi, Tamminen muistelee.

Niin ei kuitenkaan käynyt, vaan pojat tulivat kauppaan sisään etsimään ystävyksiä. Yksi pojista hyökkäsi hyllyn takaa ja löi häntä silmän alueelle. Tekijä juoksi karkuun. Myyjiä ei näkynyt ja lapset olivat shokissa.

– Soitimme poliisit samalla kun yritimme tasaantua tilanteesta. Tehtyämme sen toinen myyjistä tuli paikalle. Myyjä kauhisteli ja pahoitteli tilannetta, ja toi kylmäpussin silmää varten, hän kuvailee.

Tilanteesta tehtiin rikosilmoitus, ja myöhemmin asia vietiin käräjäoikeuteen. Porukan pojista kaksi saatiin oikeudelliseen vastuuseen pahoinpitelystä ja kunnianloukkauksesta.

Tamminen sanoo, että tapahtuman jälkeen hänellä oli epätodellinen olo ja turvallisuuden tunne katosi, vaikka vammoilta säästyttiinkin.
Vähitellen tilanne koulussa rauhoittui, ja hän pystyi olemaan taas paremmin oma itsensä. Hän suosittelee kiusaamista kohdanneita ottamaan matalalla kynnyksellä yhteyttä poliisiin, etenkin jos kiusaaminen ulottuu vapaa-ajalle.

 

Aaro Tammisen huone on taiteellisen yksityiskohtainen, ja hän kertoo olevansa kiinnostunut sisustuksesta tällä hetkellä. Kuvassa näkyvä uskonnollinen symboli on koriste, eikä kuvaa hänen omaa vakaumustaan.

 

Kiusaaminen jätti jälkensä, mutta vahvisti ystävyyssuhteita

Kiusaamisen jättämiin ajatusmalleihin Tamminen on saanut apua psykoterapiasta. Hänellä vahvat siteet ystäviin ja sanavalmius ovat myös lieventäneet kiusaamisen vaikutuksia ja vahvisteet hänen vuorovaikutustaitojaan.

– Olen oppinut rohkeutta, avoimuutta ja kykyä ottaa vastaan kritiikkiä. En enää ajattele, mitä muut ovat minusta mieltä. Jos minua kiusattiin jo, kun olin täysin tavallinen, miksen sitten vain suoraan olisi täysin oma itseni?

Tamminen ei kuitenkaan ole katkera kiusaajilleen ja jopa ymmärtää heitä. Tapaus oikeuskäsittelyn taustalla on käsitelty paikalla olleiden kanssa, ja se on sovittu ja annettu anteeksi. Osalla taustalla on ollut omia ongelmia.

Vaikka Tamminen itse kokee kiusaamisen vahvistaneen häntä, ei hän toivoisi sitä kenellekään muulle.

– Meillä jokaisella on oma arkitodellisuutemme ja kokemusmaailmamme. Kaikkien kanssa ei tarvitse olla samaa mieltä, mutta silti täytyisi osata kunnioittaa toisten näkemyksiä.

 

Aaro Tamminen pukeutuu paljon mustaan, mutta omistaa myös erilaisia räikeitä vaatekappaleita.

 

MITÄ?

Sateenkaarinuorten kohtaama väkivalta

  • 70–80 prosenttia Suomen sateenkaarinuorista on kokenut jonkin asteista kiusaamista tai häirintää.
  • Kiusaaminen voi kohdistua todelliseen tai oletettuun seksuaaliseen suuntautumisen, sukupuoli-identiteettiin, sukupuolen ilmaisuun tai kehon sukupuolitettuihin piirteisiin.
  • Kiusaaminen voi myös olla seksuaaliväkivaltaa tai seksuaalista häirintää.
  • Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat transnuoret, joista lähes kaikki ovat kokeneet henkistä väkivaltaa. Fyysistä väkivaltaa kertoo kokeneensa transnuorista noin puolet.
  • Julkisessa keskustelussa koulukiusaamisesta on alettu myös puhua kouluväkivalta-nimellä, mikä korostaa toiminnan rikollisuutta.
  • Lähde: Nuorisotutkimusseuran koulukiusaamistutkimus (julkaistu 2014)

 

Väkivallan uhka on edelleen läsnä

Uuden koulun suvaitseva ilmapiiri on lopettanut Tammisen kiusaamisen oikeastaan kokonaan. Tästä huolimatta tuntemattomat ihmiset saattavat reagoida erikoiseen tyyliin. Erityisesti vanhemmat miehet heittävät vitsiä hänen pukeutumisestaan.

Pukeutumisen muuttuminen räväkämmäksi on Tammisen mukaan kuitenkin vähentänyt häntä kohtaan kohdistunutta vihaa.

– Ihmisiltä tulee paljon vahvempi reaktio feminiinistä miehisyyttä kuin kunnon rönsyilyä kohtaan. Nykyään minua ehkä enemmän säikähdetään, hän kertoo.

Silti etenkin yksin ja pimeällä liikkuessa väkivallan uhka on todellinen.

 

 

 

Kämppiselämän Aaro Tamminen kokee mukavana ja tärkeänä voimavarana arjessaan.