Koronan vaikutukset ovat osuneet lapsiperheisiin hyvin eri tavoin. Toiset ovat saaneet akkuja ladattuja, toisille ongelmat kasautuvat. Mannerheimin lastensuojeluliiton perhekeskustoiminnan päällikkö Tarja Satuli-Kukkonen on huomannut, että vanhemmat reagoivat tuen puutteeseen.

– Kun puhutaan vauvaperheistä, on hyvin tärkeä ymmärtää, että elämä muuttuu aika merkittävästi, kun tullaan ensi kertaa vanhemmiksi. Se tilanne perheissä voi olla jo itsestään, ilman mitään muuta tilannetta, aika haastava, Satuli-Kukkonen sanoo.

MLL:n auttavassa puhelimessa ovat korostuneet erityisesti tuoreiden vanhempien kokemat riittämättömyyden tunteet. Nämä kokemukset vanhemmilla kärjistyvät, kun koronatilanteen ja perheen ulkopuolisen avun puutteen takia vauvan kanssa jaksaminen on vaikeampaa. Samalla lisääntynyt kotiaika saattaa asettaa paineita olla entistä loistokkaampi vanhempi.

– Ajatus nuorilla vanhemmilla tuntuu olevan, että heidän täytyisi pystyä kaikennäköisiin hattutemppuihin, vaikka näinhän se ei ole. On erittäin tärkeää ymmärtää, ettei kenenkään tarvitse olla täydellinen vanhempi vaan perustarpeiden täyttäminen ja hoivan antaminen vauvalle riittää, Satuli-Kukkonen muistuttaa.

Vauvojen vanhempien tulisi miettiä nyt hyvinkin paljon omaa hyvinvointiaan ja ajan järjestämistä myös itselleen. Sekin voi riittää, että lähtee perhekahvilaan muutamaksi tunniksi juttelemaan muiden vanhempien kanssa.

– Se on tämä kliseinen lausahdus, että jos vanhempi voi hyvin, niin lapsikin voi hyvin. Joskus pitää olla myös aika egoistinen, jotta jaksaa olla hyvä vanhempi, Satuli-Kukkonen painottaa.

Perhepalveluiden peruuntuminen
on johtanut tiedonpuutteeseen

Viruksen leviämisen estämiseksi keväällä monissa kunnissa lopetettiin varmuuden vuoksi joitakin perheille ja tuleville vanhemmille tärkeitä palveluja. THL:n selvityksen mukaan äitiys- ja lastenneuvolan käyntejä alettiin vähentää heti maaliskuun alussa ja niitä on pitkin vuotta ollut noin 10-40 prosenttia vähemmän kuin samana ajankohtana edellisenä vuonna.

Vaikutukset neuvolapalveluiden katkoksissa näkyvät jo ainakin siinä, että pikkulapsille annettavat tärkeät rokotusannosten määrät ovat monissa sairaanhoitopiireissä vähentyneet.

Myös MLL:n teettämän selvityksen mukaan monet vanhemmat eivät ole halunneet käyttää palveluja, koska on pelätty neuvolaan lähtemistä tartuntariskin takia tai lähteminen on koettu muusta syystä liian haastavana.

Satuli-Kukkosen mukaan erityisesti ensimmäisen lapsen saaneiden kohdalla neuvola- ja muiden tukipalvelukäyntien väheneminen on huolestuttavaa, sillä tiedon ja vertaistuen tarve on todella suuri. Kaikilla ei välttämättä ole mitään käsitystä tai kokemusta siitä, mitä vauvalle tarvitaan ja mitkä ovat ne tietyt asiat, mitkä kuuluvat lapsen hyvän terveyden edistämiseen.

– Mutta jos neuvola ei ole pystynyt pitämään palveluja yllä, on kohtuutonta pistää sitä myöskään perheiden piikkiin, Satuli-Kukkonen sanoo.

Millaista vauva-arkea tamperelaiset äidit viettävät koronan keskellä? Kuuntele gallup täältä.