Uudessa mallissa myös oppimateriaalit ovat maksuttomia 20 ikävuoteen asti.

Oppivelvollisuus pitenee toiselle asteelle – ”Pakko ei ole uudistuksen keskeinen mekanismi”

Oppivelvollisuuden laajentamisella pyritään parantamaan nuorten työllistymistä ja jatko-opiskelumahdollisuuksia.

Hallitus suunnittelee oppivelvollisuuden pidentämistä 18 ikävuoteen. Uudistus on kirjattu hallitusohjelmaan ja sen on määrä astua voimaan syksyllä 2021.

Uudistuksen myötä toisen asteen opintojen suorittamisesta tulee pakollista. Uusi malli tekee opinnoista myös maksuttomia, jolloin esimerkiksi lukiokirjojen ostaminen ei jää enää opiskelijan vastuulle.

Hallitusneuvos Piritta Sirvion mukaan tilastot kertovat uudistuksen tarpeesta. Pelkän perusopetuksen suorittaneiden työllisyysaste on 45 prosenttia. Lukion tai ammattikoulun käyneillä vastaava luku on 70 prosenttia.

– Se on merkittävä ero.

Sirvion mukaan 15–16-vuotiaat saattavat tehdä äkkinäisiä ratkaisuja ja keskeyttää koulunsa, mutta 18-vuotiaana he voivat olla jo toisissa ajatuksissa. Pidempi oppivelvollisuus tekee opintojen keskeyttämisestä vaikeampaa ja saa nuoren pohtimaan tulevaisuuttaan tarkemmin.

Uudistus on saanut kritiikkiä muun muassa siitä, että pakottamista ei nähdä hyvänä keinona edistää nuorten opiskeluintoa. Uuden mallin keskeisenä tavoitteena on, että jokainen löytäisi itselleen mieluisan koulupaikan. Tällöin nuorella olisi motivaatiota suorittaa opintonsa loppuun saakka.

– Pakko ei ole tässä keskeinen mekanismi, Sirvio selittää.

Miten opinnoistaan epävarmat nuoret otetaan huomioon?

Kaikki peruskoulusta pääsevät eivät ole vielä varmoja jatkosuunnitelmistaan. Tällaisia oppilaita pyritään tunnistamaan ja tukemaan tehostetulla oppilaanohjauksella, jota toteutetaan yläkoulun viimeisillä luokilla.

Uudistuksessa kehitetään myös nivelvaiheen koulutuksia eli perusopetuksen ja toisen asteen opintojen väliin sijoittuvia koulutuksia. Nykyisin niitä ovat perusopetuksen lisäopetus eli kymppiluokka, maahanmuuttajataustaisille suunnattu lukioon valmistava koulutus sekä ammattikouluun valmentava koulutus.

Nivelvaiheen koulutus räätälöidään oppilaan tarpeiden mukaan.

hallitusneuvos Piritta Sirvio

Jatkossa nivelvaiheen koulutukset yhdistyvät yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Siitä on apua, jos perusasteen jälkeen ei ole varmuutta tai valmiuksia siirtyä tutkintotavoitteiseen koulutukseen.

– Nivelvaiheen koulutus räätälöidään oppilaan tarpeiden mukaan, Sirvio kertoo.

Välivaiheen tarkoituksena on selkeyttää oppilaan suunnitelmia. Koulutuksen aikana on mahdollista esimerkiksi korottaa perusopetuksen arvosanoja tai kokeilla toisen asteen opintoja.

– Siinä vaiheessa ei tarvitse vielä päättää, haluaako suuntautua lukioon vai ammattikouluun.

Mitä mieltä nuoret ovat oppivelvollisuuden laajentamisesta? Lue ja kuuntele gallup täältä.